Löysin yhden keittokirjan välistä Lehtorin mamman minulle kirjoittaman Puolpielasten ohjeen.
Minun sanastossani se on setsuuria.
No, leipaisin sitten setsuurit ja itseeni tyytyväisenä tarjoilin lämpimäisiä visiitille tulleelle poikaselle:
maista, mä leivoin setsuuria
Linkosuon setsuuri on höttöä, sanoi poika.
minä sanoin että aijjaa.
No, koska setsuurin leipominen on mukavan haasteellista puuhastelua, leipaisin sitä lisää. Ja tarjoilin seuraavana päivänä abituralle:
maista mun setsuuria
Linkosuon setsuuri on höttöä, sanoi abitura.
minä sanoin että aijjaa ja ihmettelin mielessäni vähän tätä nuorison yksituumaista suhtautumista asiaan, semminkin kun emme melko varmasti ole kyseistä tuotetta syöneet.
Tarjoilin leipää vielä teinillekin:
maista mun setsuuria
Linkosuon setsuuri on höttöä, sanoi teini.
minä sanoin että mitä hmmettiä, mitenniin on?
Amalia-täti on sitä mieltä, totesi teini.
Muutamaa päivää myöhemmin poikanen tuli taas kylään. Minä kysyin että mikä ihme tämä Linkosuon setsuuri oikein on.
Poikanen alkoi nauraa.
Linkosuon setsuuri on höttöä sanoi poika kuin itsestäänselvyyden ja repesi nauramaan niin että lattia tärisi.
Abitura tuli antamaan taustatukea: Parkkinen, Karhukirjeet, etkö sä nyt muista. Linkosuon setsuuri on höttöä.
Poikanen jatkoi: Kun ne menee siihen mielenosoitukseen ja Amalia-täti kierrättää sen kyltin että Linkosuon setsuuri on höttöä.
Minä olin että höh, kirjallinen viittaus ja minä en ymmärrä vitsiä.
Illalla teini makasi oikoisenaan huoneensa lattialla ja kuunteli Parkkisen Karhukirjeitä äänikirjana.
Linkosuon setsuuri on höttöä.
Omalla korvalla kuulin minäkin.
*
Olimme yksi päivä metsässä kävelyllä ja löysin sen pirunpellon joka on pitkään askarruttanut mieltäni. Oli melkein niin iso kuin muistin.
Siellä lauantai-illan huumaansa vietti myös paikallinen nuoriso, rullalaudat kainalossa.
Mitenkään arvostelematta, mutta pirunpelto ei välttämättä ole se ensimmäinen paikka, jonne lähtisin skeittailemaan.
**
Niin ja gaudeamus! MMMCBB
Onneksi olkoon :D
VastaaPoistaTuollaiset lentävät lauseet on hauskoja. Pitänee kuunnella Parkkisen karhukirjeet.
Meillä lentää tällä hetkellä lähinnä kamalat kotimaiset 70-luvun kappaleet. Kun siipan kanssa ollaan oltu kohta 9 viikkoa kahdestaan, niin kummasti suusta lipsahtaa mitä oudoimpia lauseita kesken ruuanlaiton, pelin pelaamisen tai ihan muuten vaan. Lausahdukset nostavat mieleen lauluja ja karmeita sanoituksia ja sitten molemmat laulellaan täällä. Tällä viikolla olen laulanut Viikonloppuisää (ei hyvänen aika sentään), Jestas sentään, Tipitii, Oon nähnyt Helga neidin kylvyssä. Olen miettinyt, että pitäisikö tästäkin olla huolissaan.
Kiitos!
PoistaLämmin suositus Karhukirjeille, mukavia pieniä tarinoita, naurattavat ainakin meillä takuuvarmasti.
Voisin ehkä olla lievästi huolissani lauluvalinnoista...tuo Viikonloppuisä on aika paha ;D
Oi, onnea ♥
VastaaPoistaKarhukirjeet on huikean hauskoja, aikuiset tajuavat jotkut kohdat toisella tavalla kuin lapset. Setsuuri tosin ei ole tällainen kohta, paitsi että lapsi ei ehkä tiedä mikä on setsuuri, saati puolpielanen.
Kiitos <3!
PoistaParkkinen on sanavirtuoosi, hänen tarinoitaan kelpaa lukea!
Onnea ylioppilaalle ja etenkin hänen äidilleen!
VastaaPoistaJoudun tunnustamaan että tuo kirjallisuusviite on minulle tuntematon. Normaalitilassa yrittäisin sivistää itseäni, mutta karanteenisijassa joudun toteamaan, että sivistys odottakoon ;)
Kiitos!
PoistaNämä Karhukirjeet on koko lailla hauska lastenkirjasarja, sanavirtuoosi Jukka Parkkisen tuotantoa. Hervotonta luettavaa tai kuunneltavaa :D
Karhukirjeet jäivät meillä kertalukemisella kyllä mieleen. Sain jopa houkuteltua yhden lapsenlapsettoman seniori-ikäisen tuttavani kirjastoon, siteerattuani katkelmia Amalia-tädin kuntolomasta. Ei millään meinannut uskoa, että kirja pitää etsiä lastenosastolta. Mitä tulee setsuurin höttöisyyteen, on saattanut käydä niin, että se on jäänyt huomioimatta. Syytän leipäkulttuuria: Itse edustan itäistä leipäkulttuuria ja mieheni taas ei halua kuminaa leipäänsä, vaikka lännestä onkin. -q
Poistaps. Onnea sekä ylioppilaalle että etenkin äidille.
Jukka Parkkinen osaa Karhukirjailla :)
PoistaLäntisen leipäkulttuurin vahvasta taustasta huolimatta ei meillä laiteta höttösetsuuriin kuminaa. Minulle se ehkä vielä maistuisi, mutta ei kellekään muulle.
Kiitos onnitteluista!
Ihan hirmu paljon Onnea! Sekä setsuurille (joka itsetehtynä lienee ennemminkin täyttä tavaraa kuin höttöä) että ennenkaikkea ylioppineelle! En enää noista kirjaimista mitään ymmärrä, kun lienevät muuttuneet niiltä ajoilta, kun itse hiljattain kirjoittelin (-84..). Nyt on sitten ihan varpisti juhlan paikka!
VastaaPoistaPirunpelto todellakin näyttää pro-tason skeittipaikalta. Itsellä muljahti nilkka jo pelkästä kivien näkemisestä :D.
Terkui <3
Kiitos! (sekä setsuurionnitteluista että ylioppilaasta)
PoistaPerheen virallinen julkilausuma on, että setsuuri on höttöä :D
En uskaltanut lähteä taiteilemaan pirunpellon poikki tossusillani, saati että olisin uskaltanut skeittilaudalla...
Onko tuo Pirunpelto Nunnavuoressa? Meillä on se vielä käymättä, vaikka Impivaaran kuntopolkua kierretään aika usein kotosreissuilla.
VastaaPoistaSiellähän se; Impivaaran kuntopolun "keskellä". Kiehtova paikka!
PoistaHurjan paljon onnea, toki juhlakalullekin, mutta erityisesti äidille! Kippis!
VastaaPoistaPirunpellot ON kiehtovia, upeita ja pelottaviakin, riippuen kohteesta. Skeittilaudalla ei tulisi mieleen kokeilla, edes tasaisella :-D
Pirunpelloista on jotakin! Hiidenkirnutkin ovat kiehtovia, niitä ei tosin lähimetsistä löydy :(
PoistaOnnittelut abituuralle ja vanhemmille :)
VastaaPoistakiitos!
PoistaOnnea!
VastaaPoista(Tää ei ole leiponut k e r t a a k a a n, shhh...)