Muuan kulkutauti rassaa mielenterveyttä: joudun töiden takia jonkin verran seuraamaan uutisointia ja viranomaisten päätöksentekoa, ja niitä seuratessani ajaudun ihan liian herkästi katastrofiuutisten kehään.
Aamupäivät työssä kuluvat maailmanlopun tunnelmissa.
Onneksi vielä pystyn kotiintullessa ravistautumaan irti uutisten seuraamisesta ja lopunajan tunnelmista.
Kävin kotimatkalla kaupassa. Piti ostaa vain kissanruokaa kaksi pakettia.
Ostin kaksi kassillista kaikkea. Paitsi en ostanut maitoa ja leipää ja jotain minkä olen unohtanut ja mikä pitää hakea kai huomenna sitten. Jogurttia varmaan.
Pitäisi varmaan treenata jonkinasteista suunnitelmallisuutta.
Ostin kaksi kassillista kaikkea. Paitsi en ostanut maitoa ja leipää ja jotain minkä olen unohtanut ja mikä pitää hakea kai huomenna sitten. Jogurttia varmaan.
Pitäisi varmaan treenata jonkinasteista suunnitelmallisuutta.
Olisin halunnut ajautua kokkausflowhun, mutta kukaan ei halunnut - eri syistä - syödä.
Päädyin sitten lämmittämään itselleni tähteitä intohimoisessa mikrouuniflowssa.
Päädyin sitten lämmittämään itselleni tähteitä intohimoisessa mikrouuniflowssa.
Yksi etäevakoista asettui tänään kotipesään.
Kuuntelimme yhdessä musiikkia.
Järjestimme olotilan suurperheelle sopivampaan löhöilykuosiin.
Nuori aikuinen lönähti suurperhesohvaan lukemaan, minä annoin periksi kokkausflowlle sittenkin.
Sain aikaan makaronilaatikontapaisen. piti tulla mureke, mutta sitä ei taida syödä kukaan muu kuin minä
Yritin lähteä aivojennollauslenkille, mutta päädyin tekemään kaikenmoista pientä.
Kun kaikki pienet oli tehty, lähdin kävelylle. Hirmu usein kävelyllä soitan jollekulle, melkein kuin olisi lenkkiseuraa.
Yhden yön nukuin niin hyvin etten ole varmaan vuoteen nukkunut sillä tavalla. Näin unta sukeltelevista norsuista.
Ne eivät tulleet takaisin seuraavana yönä.
Siitä suivaantuneena yritin miettiä kalligrafiaa, tekstausta ja ylisöpöjä tsemppilauseita. Se toimi kohtalaisesti jonnekin aamuviiteen asti, sitten alkoivat työasiat kiertää päässä, eikä enää löytynyt tarpeeksi söpöä tsemppilausetta sen eteen.
Haluan sukeltelevat norsut takaisin. Heti!
*
3/31
Takerrun lohdukkaana tuohon laatikkoon, josta piti tulla mureke. Mullekin käy usein niin. Alan maalata punaista mutta jotenkin lopupäivästä huomaan, että kohde onkin sininen. Lähden lyhyelle lenkille ja jossain kohtaa huomaan, että on mennyt jo kolme tuntia. Alan laittaa uunijuureksia mutta lopussa huomaan sen olevan kasvissosekeittoa.
VastaaPoistaOlen ajatellut tämän vapauden olevan hyväksi; kun töissä pitää olla tarkka ja skarppi, saa kotona olla vähän mitä milloinkin :) Ainakin olen hyvin uskotellut itselleni niin.
Etäevakot, ihana <3
😊 aika usein ensimmäinen suunnitelma muuttaa muotoaan matkan varrella, ihan hyvä ettei takerru turhaan mihinkään vanhaan suunnitelmaan
PoistaMulle käy myös aina noin, että jos menen kauppaan hakemaan kahta asiaa, päädyn ostamaan kaksi kassillista jotain. Lohduttavaa kuulla, etten ole ainoa :D
VastaaPoistaVoi jos noita sukeltelevia norsuja voisi tilata uniin jostain!
Kivoja hetkiä sinne etäevakoiden kanssa ❤
Kahdesta tulee monta 😊
PoistaMinäkin haluaisin nähdä unta sukeltavista norsuista :)
VastaaPoistaMeidän perheen ruokahuollossa ei voi olla suunnittelematon, niin hirveä kulutus on kaikella. Ainoa suunnittelemattomuus on se, että kipaisee kauppaan ostamaan poikien suurta herkkua eli kaupan grillibroileria ja muutaan litran maitoa ja pari leipää. Sillä suunnittelemattomuudella voi pärjätä juuri ja juuri seuraavaan aamuun.
minä kaipaan sukeltelevia norsuja edelleen 😊 niistä tuli hyvä mieli.
Poista