somesiloittelematon arki - puuskahduksia kaivataan

Kuten tiedämme somella on tapana täyttyä siloitellusta arjesta, suloisista tuokiokuvista ja oman ahkeruuden ylistämisestä. Viime postauksessa leuhkin kovasti puuskahdussaavutuksillani.

siloittelematon aamuhetki

 

Valitettavasti se ei ole koko totuus. Eikä ainoa totuus.

Siloittelematon totuus on nimittäin se, että tällä hetkellä kaipaisin elämääni hyvää mieltä tuottavia puuskahduksia:

1. kirjoituspuuskahdus
Olen kirjoittanut viimeksi ennen kesälomaa. Melkein aloitin taas viikonloppuna, mutta riehuin keittiössäni.

2.kutomispuuskahdus
Aloitin kovalla tohinalla ilopaidan kutomisen. Monta viikkoa sitten. Melkein aloitin taas viikonloppuna, mutta riehuin keittiössäni.

3. päiväkirjapuuskahdus
Ihan jo terveyden ja hyvinvoinnin kannalta olisi suotava pitää päiväkirjaa, tai edes merkitä muistiin kiristykset, kolotukset ja alamielet. Turhaa varata aikaa lääkäriltä, jos ei ole mitään selvää dataa oireilusta. Vielä kivampaa ja terveellisempää olisi pitää iloista, värikästä hyvänmielen muistikirjaa.

4. ruuanlaittopuuskahdus
olen sentään jaksanut tehdä eväät - ja melko hyvät sellaiset - melkein joka päivälle töihin.

5. taloudellisuuspuuskahdus
sain sentään otettua pitkästä aikaa taloustilin käyttöön. nyt pitäisi vielä budjetoida. tai siis noudattaa sitä budjettia.

6. liikunnallisuuspuuskahdus
kävin sentään muutaman kerran uimahallilla.

Keväällä kirjoittaminen, kutominen, lukeminen ja päiväkirjailu mahtuivat päiviini tuosta noin vain, kävelemässäkin kävin säännöllisesti kun uimahallille en rohjennut.
Vaikka minulla oli millaisia iltamenoja, kaksiosaisia päiviä, minulla oli myös joka päivä aikaa, energiaa ja halua kirjoittaa, kutoa, lukea, näperrellä askarteluhommissa ja vielä ulkoillakin.
Missä se energia ja tekemisen ilo nyt luuraa?
Aikaa minulla on kuitekin paljon enemmän.

Itse asiassa, kun tuijotan tiiviisti puuskahduskaipuutani, tarvitsisin vain yhden ison puuskahduksen: omanajanhallintapuuskahduksen. kyllä on luultavasti yhdyssana.

 

Sen lisäksi yksi nuorista kysyy minulta joka kerta kun ollaan vuorovaikutuksessa, että joko olen aloittanut lukemaan Esko Valtaojan kirjaa (en), Logicomixia (en), Kehopainoharjoittelukirjaa (en) tai joko olen pitkästä aikaa laamaillut kissan kanssa (en).
 

Minulla ei ole mitään varaa saarnata nuorisolle prokrastinaatiosta.

keittiö ennen puuskahdusta

*

ajastettu postaus