Perjantai - sähköfillaripohdinto

Meidän työpaikan varastossa on jonkun fillari säilössä. Yksi työkavereista päätteli, että se on minun. Hänen mielestään se on ihan aataminaikuinen, minun kannattaisi hankkia kunnon sähköfillari.
ei ole minun mutta hän ei uskonut sitä

mää ja mun epäsähköpyörä menossa töihin

Minun kannattaisi kuulemma hankkia sähköfillari koska olen tämmöinen sporttimimmi. 
Sanoin että hän on ensimmäinen ihminen koko maailmankaikkeudessa joka ikinä on kutsunut minua sporttimimmiksi. 

Se piti sellaiset palopuheet että oli pakko kysyä, saako hän provikkaa jokaisesta myydystä pyörästä.

Printtasi minulle kuvankin sellaisesta pyörästä mihin kannattaisi investoida
oli justiinsa sellainen johon varmaan itsekin päätyisin.
Jaksaisin kuulemma ihan vaivattomasti fillaroida tämän tästä Ruissaloon pelaamaan golfia (?)
en viitsinyt sanoa, että minulla on kerran ollut vähän kevyttä kinaa yhden golfopettajan kanssa, ja että minulta on luultavasti kielletty pääsy ihan kaikille viheriöille kautta koko maailman. se ope väitti että kyllä voi vasuri golffata samalta puolelta kuin oikeakätinen ja minä väitin että en pysty enkä kykene.ja että haluan hutkia vasureiden omalta puolelta. se ei suostunut opettamaan, olen traumatisoitu loppuiäkseni siitä. ja siitä etten osunut kummaltakaan puolelta.

Mietin, että jos minulla jonain päivänä sattuisi olemaan ylimääräistä rahaa sähköfillarin verran, pitäisi sitten samaan syssyyn hankkia myös kunnon peräkärry siihen. Että saisin hoidettua kauppareissut ja muut.
Ja sitten pitäisi talvellakin pyöräillä.

Olin kumminkin ekstraurhoollinen: kävelin kaksiosaisen päivän kaikki työmatkat, pilkkopimeässä aamulla ja illallakin. se tekee 12 kilometriä yhteensä, ei tuntunut yhtään semmoiselta.

Se oli vähän kammottava hetki, kun viimeisellä kotitaipaleella taskulampun valokeilassa näkyi kaksi kiiluvaa silmää. 
Tiesin melko varmasti että ei ehkä ole susi, ja kettu ei ehkä käy ihmisen kimppuun, mutta kammotti silti.

Oli koira ja remmissä vielä. Olisi ehkä taluttajan kannattanut käyttää edes jotain pientä heijastavaa, oli aika pimeä tyyppi.

Homma on mennyt juuri niin kuin arvelinkin: loka- ja marraskuussa kun pimeys alkaa vallata maailmaa, en halua pyöräillä enkä kävellä. Nyt käveleminen jopa siellä pimeässä alkaa tuntua ihan siedettävältä ajatukselta. Vähän taskulampulla heijastelen synkimmissä kohdissa.
Jos ei olisi liukasta, voisin ehkä palata takaisin fillarihommiinkin.

*

Ystävien piti lähteä Lissaboniin välipäivinä. Olivat sitten siirtäneet matkaansa kesään. 
Kysyivät lähtisimmekö samaa matkaa heidän kanssaan.

Tulin siitä valtavan iloiseksi. 
Meidän ystävyytemme on suhteellisen tuoretta, muutaman vuoden ikäistä vasta.
Ovat sellaisia ihmisiä joiden kanssa on mukava viettää aikaa.
Hauskaa, jos heistä tuntuu samalta.

*

adventtilaukalla - postaus päivässä jos hyvin käy

PS. jos olisin somevaikuttaja, niin johan olisi sähköpostissa kohta jouluisia sähköfillaritarjouksia. saa laittaa, otan sitten yhteyttä!