Helmikuun luetut

 Helmikuussa lukeminen oli vaihtelevaa, ajoittain tuntui siltä, etten oikein löydä mitään kiinnostavaa. Onneksi väliin mahtuu sentään muutama ihan onnistunutkin lukukokemus.

Torstain murhakerhon uusin ja Donna Leonin uusin Brunetti pitivät otteessaan.
L.T.Shearerin Kissa joka pyydysti tappajan oli positiivinen yllätys. Jotenkin ajatus kissasta etsivähommissa tuntui oudolta, mutta hahmo - ja koko kirja - oli kirjoitettu hyvin. 
Näille kolmelle ehdottomasti lämmin suositus.

Luetut käänteisessä järjestyksessä:
Ja koko vuoden luetut tuttuun tapaan LUKUVUOSISTA

kävin kirjastossa silmäilemässä keittokirjoja

Lawrence Sanders: Peitejuoni. Suunnilleen 1980-90 lukujen taitteen New Yorkiin sijoittuva dekkari. Vakuutustarkastaja Dora komennetaan talviseen (loskaiseen, väkivaltaisen hähmäiseen) kaupunkiin tutkimaan Starrettin kulta- ja jalokiviliikkeen patriarkan murhaa /tappoa, tai lähinnä sitä, voiko vakuutusyhtiö maksaa patriarkan henkivakuutuksen ulos, vai onko edunsaajilla näppinsä pelissä vanhan herran kuolemassa. Liikkeen liepeillä tuntuu tapahtuvan omituisia asioita ja tutkinnan lomassa Dora joutuu pohtimaan myös omaa avioliittoaan sinnikkään poliisimiehen piirityksessä. Sanders on vanhan koulukunnan dekkaristeja, kertomukset ovat suoraviivaisia, poliisin toimintaan keskittyviä, nyt jo selkeästi vanhentuneita dekkareita. Jostain syystä halusin lukea Sandersia pitkästä aikaa ja tämä tarina osui kirjahyllystäni ensimmäiseksi käsiini. Kertomukset alkavat olla jo sillä tavalla vanhentuneita, että luen pikemminkin nostalgisissa fiiliksissä - Sandersin tuotanto on ollut minulle sisäänheittotuote genreen, ja luen yhä tyyliltään samanlaisia, ei-liian-hurjia kertomuksia joissa pääpaino on miljöössä, ruuissa (näissä syödään paljon voileipiä ja pihvejä ja juodaan olutta) ja poliisien /tutkijoiden pohdinnoissa ihmisluonteesta. Teemoina usein inhimillinen heikkous, tässä kirjassa ahneus ja uskottomuus. Välikirja.

Ari-Matti Hedman, Kari Häkkinen: Avaimet taskussa - sattumia sairaalassa. Kahden erikoissairaanhoitajan muisteluksia uralta. Esittelyn mukaan "rennosti ja huumorilla höystettynä". Mielestäni tämä kirja oli vain tylsä. Siinä oli pikkuhauskoja sattumuksia, mutta kirjoittajien kirjoitustyyli oli jotenkin vanhahtava (tyyppiä "sallikaa minun muistella vielä...") ja kuivikas. Olin monta kertaa heittämässä kirjan kesken, mutta kuvittelin, että rento huumori vielä löytyy. Tietoa kirjassa oli toki paljon, erityisesti psykiatrisen hoidon käytännöistä. Valitettavasti en pysty suosittelemaan  tätä tarinakokoelmaa. Kirjapalvelun arvosteluiden perusteella tämä kokoelma oli vedonnut erityisesti alalla toimiviin lukijoihin, muihin ei juurikaan. Äänikirja.

Donna Leon: Hyvän nimissä. Uusin suomennettu Brunetti ilmestyi lukuaikapalveluun sopivasti talviloman aikana. Säästelin sen loman päätösviikonloppuun ja nautiskelin retkestä Venetsiaan. Kertomuksessa Brunettin nuoruudennaapuri pyytää komisariota tutkimaan tyttärensä perheen tilannetta: vainoaako joku vävypoikaa? Ei murhia, ei pelottavia käänteitä - mutta mitä ihmettä tapahtuu paikallisessa hyväntekeväisyysjärjestössä? Olen lukenut tämän jo kertaalleen sen ilmestyttyä englanniksi, muistin tarinan noin suurinpiirtein. Leppoisaa cozy crimea, oikein lukukelpoista. Paitsi että hyvää ruokaa ja juomaa oli aivan liian vähän. E-kirja.

Carole Matthews: Suklaaseuran kieltäymykset. Jatko-osa suklaaseurasarjalle. Kesti hetken ennen kuin muistin kaikki henkilöt ja heidän kinkkiset elämänsä. Ehdottomasti aivan liikaa suklaata - jotenkin tällainen yletön hirmu hienolla suklaalla mässäily ei vain tee hyvää edes lukijalle, ja ihan kaikkiin murheisiin ei tarvita hienointa mahdollista tryffeliä - ja muutama aivan tarpeeton sivujuonenkäänne. Mielestäni ykkösosaa silti parempi, mutta ei mitään huipputason viihdettä. Kepeällä otteella luettu välikirja, jolta en kummoisia odottanutkaan. Lue jos tykkäät suklaamässäilystä. E-kirja.

Susannah Nix: Rakkauden yhtälö. Melody pääsee töihin avaruusalan it-yritykseen - ja kukapa onkaan siellä töissä? Firman toimitusjohtajan poika on samalla satunnainen yhden yön suhde yliopistoajoilta. Onko kyse ystävyydestä vai rakkaudesta? Semmoista peruskivaa viihdettä, ei anna, ei ota, mitään ei jää mieleen mutta yksi päivä kului ihan leppoisasti tämän eipäs-juupas-jaappaamisen kanssa. Kirjoittajalta on ilmeisesti ilmestymässä kokonaisen sarjan verran teemalla nörtit ja rakkaus. Ei päähenkilö mielestäni mikään erityisen nörtti tosin ollut. Ihan kiva, tulipa luettua, meni palanpainikkeena ja kutoessa. E-kirja.

Timo Parvela: Ella ja kaverit kadonneen tarinan metsästäjinä. Ellan pulpetilta löytyy jännittävä tarinan alku ja opettajakin katoaa kesken päivä - mistä ihmeestä oikein on kyse? Ella ja kaverit lähtevät turvaamaan opettajan selustaa kärjistyvässä sähkösopimuskamppailussa ja saavat samaa tahtia tarinaansa jatkoa. Intertekstuaalisesti kikkaileva Ella-kirja, hyväntuulista luettavaa (vaikka kyllä tylsää kun ei ollut omaa laumaa kuuntelemassa ja nauramassa). Luen näitä lastenkirjoja kirjallisuuskurssin innoittamana. Ella-sarja toimii yhä, suositus sopivan ikäisille. Itse en pitänyt kirjan kuvituksesta, enkä varsinkaan kuvituksen värityksestä, mutta se on pikkuseikka muuten hyvässä kokonaisuudessa.

L.T.Shearer: Kissa joka pyydysti tappajan. Lucyn puoliso on kuollut onnettomuudessa muutama kuukausi sitten. Hän suree puolisoaan asuntolaivassa kanavan varrella kun hänen elämäänsä tepastelee puhuva kissa. Sitten kuolee anoppi. Lucyn poliisivaistot heräävät, vaikka ikääntyneen anopin kuolema vaikuttaakin luonnolliselta. Lucy ja puhuva kissa Conrad yrittävät yhdessä selvittää anopin kohtaloa. Aivan sympaattista cozy crimeä! Ajatus puhuvasta kissasta oli hiukan outo, mutta hahmo on hyvin kirjoitettu, eli mitenkään yliluonnollinen eikä edes liian arrogantti kissa, vaan jotenkin luonteva osa tarinaa. Suositus jos kaipaat sympaattista dekkaria ilman turhan hurjia käänteitä! E-kirja.

Donna Leon: Hetken huumaa. Välikirjana aiemmin tuttu Brunetti; tein varauksen ihan vain ilmestymisvuoden perusteella, en huomannut että kyseessä oli aiemmin ilmestyneen kirjan pokkaripainos. Tässä kirjassa selvitellään sairaalan laiturilta löytyneiden, pahasti loukkaantuneiden amerikkalaistyttöjen kohtaloa. Kuten aina, Venetsiassa viihtyy - luen maisemista, ruuista, juomista, ihmisistä. Signorinalla oli tässä kirjassa pienempi rooli, eikä kreivitärpariskuntaa näkynyt ollenkaan. Pohdin, minkä ikäinen on Brunetti ja minkä ikäisiä hänen lapsensa?

Regina Rask: Hyvä naapuri. Vappu Helander -sarjan kolmas osa: Vappu muuttaa Järvelään pitämään huolta ikääntyneistä vanhemmistaan, ja miettii nykyisyyttään ja tulevaisuuttaan. Järvelä tuntuu hektisen maailman jälkeen pieneltä, mutta kodilta. Tykkään Raskin tavasta kertoa; lämmin suositus tälle sarjalle. Äänikirja.

Anneli Salonen: Kahvila rakkaudelle. Aikalailla vanhanaikaiseksi käynyt rakkauspläjäys, löytyi kun selasin lukuaikapalvelun tarjontaa. Kömpelö kertomus, dialogi, henkilöt ja kaikki muukin. Olisin veikannut äkkiseltään kymmentä vuotta vanhemmaksi; päähenkilö oli alta kolmikymppinen, mutta käyttäytyi kuin permanenattu viisikymppinen. Oli pakko lukea loppuun kun oli niin outo lukukokemus, en suosittele. (vähän ihmetyttää se, että lukuaikapalveluun digitoidaan ilmeisesti aivan säälittä kaikenlaista ilman minkäänlaista kritiikkiä. toki se lisää kirjaston kokonaismäärää, mutta vähän voisi kurkistaa, miten vanhempi viihdekirjallisuus on ajassa säilynyt) e-kirja.

Kari Latvus: Viinitarha Toscanassa Aitoossa - viinitarhapäiväkirja. Lopputalvesta-alkukeväästä 2020 Latvus alkaa ideoida omaa viinitarhaa perheen kesäkodille. Kirja on pikemminkin opas ja sisäänheitto viinitarhan perustamiseksi kuin varsinainen viinitarhapäiväkirja (jollaista olisin halunnut lukea). Kiinnostava katsaus rypäleiden, köynnösten ja viljelyn maailmaan. Ehkä en rupea viininviljelijäksi. En ihan kovin syvällisesti lukenut, kun ei omaa hanketta ole mielessä, mutta kuten sanottua, kirja on kiinnostava katsaus (viinin)viljelyyn. (viljelyyn mielestäni sikäli yleisellä tasolla, että suomalainen ilmasto asettaa omia vaatimuksiaan ja haastaa viljelijän mielikuvitusta ja sinnikkyyttä kyllä. Ja viininviljelyyn vielä erikseen, koska sille erityisesti suomalainen ilmasto heittää lisähaasteita). Suosittelen, jos haaveissasi on oma viinitila, ja olet viljelystä kiinnostunut. Kirjavinkki tuli kun selasin Alkon Etiketti-lehteä.

Heidi Swain: Onnen resepti. Italiassa varttunut Fliss saa äitinsä kuoleman jälkeen tietää, että hänellä onkin sukua hedelmätilalla Englannissa. Fliss matkustaa tilalle, käärii hihansa ja tarttuu toimeen. Suloisen kesäinen hyvänmielenkirja, odotettavia juonenkäänteitä, herttaisia ihmisiä, kesäinen maalaistunnelma. Söötti viikonloppukirja. 

Aino Havukainen, Sami Toivonen: Tatun ja Patun fantasiaseikkailu. Opintoihin liittyy lastenkirjallisuuden kurssi, ja yhtenä kurssitehtävänä on kirjavinkkaus uudesta lastenkirjasta. Sitä silmällä pitäen tämä. Mielestäni ei aivan parhaasta päästä Tatu-Patu-sarjaa, mutta ihan lukukelpoinen opus silti. En ehkä valitse tätä omaksi vinkkauskirjakseni; mutta mukavaa oli tutkia kuvia ja hykerrellä muutamalle onnistuneelle heitolle. En osaa sanoa, miten hyvin fantasiamaailma uppoaa alle kouluikäisiin, epäilen että osa kirjan hauskuudesta menee kohdeikäryhmältä ohi. 
Laitan jatkossakin kaikki opiskelukirjat mukaan kirjaluettelooni, voi olla että lastenkirjoja tulee pitkä rivi :)

Richard Osman: Viimeinen pirulainen - Torstain murhakerho. Sarjan neljäs osa, ja sikäli kun muistan, aina vain parempaan päin ollaan menossa. Hauska, koukuttava, leppoisa. Ruumiita kyllä tuli tiuhaan tahtiin. Pysyin kärryillä (aina plussaa, kun dekkareista on kyse) ja tiesin murhaajan (tai ainakin yhden heistä). Myös tummempia sävyjä ja pohdintaa vaikeasta aiheesta. En huomannut poimia sanatarkkaa sitaattia e-kirjasta talteen, mutta suunnilleen "viime aikoina minulla on ollut kattila täynnä timantteja ja mikroaaltouuni täynnä heroiinia, niin on hyvä varautua kaikkeen". Sillä meiningillä mennään tässä kirjasarjassa eteenpäin. Melkein en malttanut laskea käsistäni, ja ensimmäisen kerran ikinä päädyin lukemaan bussissa puhelimelta (yleensä luen e-kirjat kotona tabletilta). Suosittelen Torstain murhakerhoja letkeiden dekkareiden ystäville. E-kirja.

 Noora Koponen: Jos mä oon oikee - Nuutin tarina. Erityislapsen äidin herkkä kuvaus erityisestä Nuutista. Löytyi kirjastossa vaellellessa.

Vappu-Tuuli Fagerson: Special edition. Pienessä paikallislehdessä silpputoimittajana työskentelevän Vapun kommelluksia. Pyörätuoli jumittuu hissiin, alati vaihtuvat avustajat saavat Vapun pohtimaan elämänsä bucket listiä. Perushyvää viihdettä, alkoi säpäkästi, mutta loppu jäi jotenkin jumittamaan. Minulla on sellainen mielikuva, että olisin ehkä lukenut joskus aiemmin, mutta ihan varmaksi en mene vannomaan. E-kirja. 

värikoodisto
chicklit (viihde /feelgood/hömppä)
dekkari
selfhelp
elämäntarina
matkakirja
tietokirja 
muu (proosa, klassikko, nuortenkirja tmv. kaunokirjallinen)