Kesäisiä tarinoita, seikkailuja ja kohtaamisia 33 - lomalla aina vain

 Olimme delfiini- ja luolaretkellä. 

Suhtaudun koko touhuun todella kaksijakoisesti. Enemmän kuin mitään haluan nähdä delfiinejä luonnossa (tai no jos ihan rehellisiä ollaan, niin vielä enempi haluaisin nähdä miekkavalaan), mutta onko se sitten oikein lähteä niitä oikein etsimällä etsimään ihan huvittelumielessä? Mistä tiedän, onko retkifirma eettinen, tai onko koko retkihommmeli ylipäätään semmoista, kun niitä retkiä tekee sen seitsemäntoista firmaa erilaisilla aluksilla? 

Semmoiselle retkelle kumminkin menimme.

Ja näimme delfiinejä! Vaikka olin ihan asennoitunut että en näe.

Nitä delfiiniveijareita oli semmoinen vajaan kymmenen kaveruksen poppoo ja ne kävivät hetken pyörähtelemässä laivan tietämillä. Kun tuli seuraava vene, ne menivät sinne. Sikäli kun tiedän, niitä ei ruokittu. 


En edes yrittänyt kuvata, keskityin vain katsomaan ja kuuntelemaan ja olemaan läsnä koko sielullani.

Delfiinien jälkeen ajelimme vielä paikallisessa luolastossa, mutta se ei niinkään kiinnostanut.


Vähän jäi kaivelemaan, kun mainoslauseessa sanottiin, että joskus voi nähdä myös ”orkkaita” (oletan että miekkavalaita, kääntäjä se kääntää mitä tykkää). Vaikka kuinka tiedän, että orkkaat eivät ehkä viihdy juuri tähän vuodenaikaan näillä vesillä, ja jos viihtyvätkin, niin niiden kulttuurista hupia on keikutella kumoon erilaisia veneitä, niin silti.



Ps. Laitan kuvia kun saan härpättimet toimimaan täällä vieraassa maailmankolkassa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti