aamu alkaa aalla

Perhe-lehden kymmenen vinkkiä väsyneille vanhemmille on alituinen päiväini ilo ja piristys!

Aamukaaos kuriin -por favor.

1. Aamusta tulee kiva, kun varaat suklaakeksin kahvikupin vierelle.
Aamiainenhan on päivän tärkein ateria, jolla jaksaa pitkälle päivään - ja päivä on syytä aloittaa tärkeimmällä ruoka-aineella, jonka nainen tuntee.

2. Vuorotelkaa: toinen saa lähteä ilman aamukaaosta.
Pelastaa taatusti myös parisuhteen, kun hehkeänä vinkkaat ovenraosta että soromnoo, se on meitsin vuoro mennä.

3. Pyyhi pöytä jo illalla.
Älkää nyt hyvät ihmiset väittäkö, että minä olen maailmankaikkeuden ainoa ihminen joka on jo keksinyt sen, että siistiin keittiöön on kivampi mennä aamulla! Minä! Kaikista maailman sotkusokeista ihmisistä! (tietysti ruokailun jäljet siivotaan aterian jälkeen, eikä ennen seuraavaa)
Iltavartti keittiössä pelastaa ihan oikeasti koko aamun.

4. Silittele lapsi hereille.
Aina parempi vaihtoehto kuin tempaista kakara hiuksista pystyyn.

5. Suosi aineettomia palkintoja. (esim. lupaa laulaa autossa)
"äiti pliide, onksun pakko aina laulaa?"

6. Syökää rusinoita matkan varrella.
Edelleen, aamiainenhan on päivän tärkein ateria. Syödään rusinoita että tullaan täyteen ja jaksetaan, mutta ensin popsaistaan ne suklaakeksit!

7. Hanki samanlaisia sukkia ja käsineitä, ei tuhlaudu aikaa parien etsintään.
Tai säilytä tavaroita aina samassa paikassa.

8. Siirrä kellot kymmenen minuuttia edelle.
Olenko oikeasti ainoa ihminen, joka on keksinyt tämänkin? Tai oikeastaan tämän keksi kyllä äiti. Tai isä. Kotikotona ei voi ikinä tietää, mikä kello näyttää lähinnä valtakunnan virallista aikaa. Se kyllä oikeasti helpottaa. Meillä on vekkari viisi minuuttia edellä ja keittiön väliaikaiskello kaksi.

9. Varaa matkan ajaksi musiikkia.
Yritin kyllä, mutta vastaantulijat alkoivat mulkoilla kummallisesti kun lauloin koko kävelymatkan päiväkodille.

10. Huomenna on uusi päivä.
Niinpä tottavieköön onkin. Pahus!

*
Listasta puuttuvat ikisuosikkini lataa kahvinkeitin jo illalla valmiiksi (entä jos ei juo aamulla kahvia?) ja mittaa puuroainekset valmiiksi (kuvitelkaa millaista näljää se on! - ja kuinka kauan edes saa aikaa tuhrautumaan siihen lorottaa hanasta vettä kattilaan ja heittää hiutaleet perään?)

Outoa, mutta juuri tänä aamuna itse asiassa mietin aamurutiineja.
Meillä tuo nuoriso on onneksi suhteellisen aamuvirkkua ja helposti heräävää, joten aamut eivät ole mitään erityisen takkuisia.
Ja meillä on selkeä prioriteettijärjestys. Ensin syödään, sitten puetaan.
Aamun pitää alkaa rauhallisesti: meillä syödään yhdessä aamupala, pyjamat päällä. Se on kaikkein tärkeintä. Vasta sen jälkeen saa alkaa tohinoida. Jos sitten myöhästytään, niin ainakin myöhästytään vatsat täynnä ja hyvillä mielin.

*

Tämä aamu verstaalla ei taaskaan ota käynnistyäkseen.

4 kommenttia:

  1. Minä olen niitä ihmisiä joille kiireiset aamut on maailmanluokan tuskaa. Ennemmin herään aikaisemmin vaikka siinä olisinkin se ratkaiseva vartti vähemmän unta ja olen oikeasti hereillä ennen kun astun ovesta ulos.

    Toisaalta... Minä saan (ainakin toistaiseksi vielä) viettää aamuni ihan vain omassa rauhassani, joten ehkä olisi parempi pitää päänsä kiinni ;)

    VastaaPoista
  2. Salattu minä: kiire aamulla ON pahasta. Mieluummin herää vähän aikaisemmin ja aloittaa päivänsä rauhassa!

    VastaaPoista
  3. Minulla on oikein tosi hyvä konsti pitää (omat) aamut rauhallisina: Lähden töihin ennen kuin kukaan muu herää. ;-)

    Sen hintana on toki se, että omalla kontollani on joka ikinen päivä a) karata töistä ennen neljää riippumatta siitä onko palaveri kesken vai ei, b) raahata rättiväsyneet ja nälkäiset ekaluokkalainen ja päiväkotilainen kotiin ja c) laittaa päivällinen rättiväsyneille ja nälkäisille lapsille. En silti taitaisi vaihtaa enää miehen kanssa, kun olen tähän tottunut.

    VastaaPoista