plututti

Tänään kolahti tämä.
Pikkusisko ei missään vaiheessa ole saanut mitään diagnoosia: epäilyksiä milloin mihinkin suuntaan hänen ensimmäisenä elinvuotenaan oli -milloin mitäkin kuuroutta, vatsanväännettä, lihasjänteyden heittelyä - kaikki ovat korjaantuneet kasvun myötä, omia aikojaan.
Tarmokas hän kyllä on. Vähän singahtelevainenkin jos minulta kysytään, mutta ehdottomasti keskittymiskykyinen. Ainakin useimmiten.
Silti pysähdyn joka kerta sanaan pikkukeskonen.
Ihan joka kerta jään hetkeksi jossittelmaan. Olemaan kiitollinen siitä, että asiat ovat niin kuin ne tänä päivänä ovat.
Lisää Pikkusiskosta ja pikkukeskosista.

**

Kävimme eilen naperoiden kanssa uimassa. Pikkusisko alkoi palella vielä normaaliakin nopeammin - olisikohan vilustuttanut itsensä vähän, mitälie.
Menimme saunaan ja ilmoitin, että lähdemme samoin tein kotiin, mitäpä siellä palelemaan kun allas joka tapauksessa oli täynnä mummoja.
Pikkusisko mökötti saunassa.
Mökötti suihkussa.
Ja eikös se epatto yrittänyt karata minulta pelkkään pyyhkeeseen kääriytyneenä takaisin hallin puolelle!
Siihen on iskenyt joku uusio-uhmis, seitsemän vuoden kriisi.

**
Perjantaina Isosisko esitteli minulle puhelintaan: joku Nöpö (kaikilla Isosiskon luokkakavereilla on oudot lempinimet, minulla ei ole aavistustakaan, kenestä on kyse ja minun nähdäkseni niiden kaikkien nimi on joku nöpö tai söpö tai vastaava) oli lähettänyt hänelle tällaisen taustakuvan, eiköookkisöpö?
Minä tietysti tyhmänä dinosauruksen jäänteenä että mitenniin lähettänyt, miten se oikein tapahtuu.
"no sillä on plututti"
m: "käh?"
IS: "plututti. Sen kanssa voi lähettää kaikkea"
m:"siis mikä?"
IS: "no PLUTUTTI, bhluhethoohthh" (meinaa tikahtua h-äänteisiin)
m: "ai bluutuuth!" (olin luullut että se on se korvajuttu autokuskeille, mutta en paljastanut tietämättömyyttäni)
IS: "niin. sen kautta voi lähettää. Sit kännykällä pitää olla nimi. Haluuksä että mä lähetän sulle?"
m: "onko mun kännykällä nimi? tuleeko se jos sitä kutsuu?"
IS: "hölmö. Mä laitan sun kännykälle nimen."

Plututin kautta kuulemma känät voivat keskustella keskenään. Yritän nyt kaikin voimin pitää Eskopetteri Ensimmäistä Suurta poissa muiden kännyköiden ulottuvilta.

2 kommenttia:

  1. Ihana. Plututti. Olin ihan pihalla alkuun, kunnes valkeni. Lapset on meitä fiksumpia, osaavampia. Ja varsinkin kun kyse on teknisistä laitteista.

    VastaaPoista
  2. Iina: nimenomaan fiksumpia. Ne uskaltavat kokeilla kaikkea...

    VastaaPoista