keskiviikkotunnelmia

höh, en pääse kommentoimaan muita, enkä edes itseäni. Kummallista.

*

Kun nyt pääsin alkuun ruualla elvistelyllä, niin elvistelenpä vielä senkin verran, että istuin eilen taas kynän ja paperin kanssa ja suunnittelin kesäkuun syöminkejä. Nälkäiselle nuorisolle kun pitää läpi kesän tarjota parikin ateriaa päivässä - kriisi ja kauhistus!
Luotan saaveihin ja sammiollisiin, uuniruokiin ja keittoihin. Sekä hätävarapuuroon. Kesäkuun ruokalistamme on monimutkainenhko vuokaavio nuolineen, alaviitteineen ja vararuokineen. En tiedä pystynkö edes itse tulkitsemaan omia ajatuksiani.
No, onneksi aina voi tehdä boloa.

*

Kuten niin monena aiempanakin vuotena, muistamme tänäkin vuonna opettajia aineettomilla lahjoilla. Tytöt lahjoittavat opettajilleen moskiittoverkot, Isoveli koulupuvun.
Pikkusisko askaroi kortiksi tarhantädeille pitkän ja monipolvisen sirkustarinan (päähenkilöt Don ja Maikhel, klovneja jotka putoilevat auton kyydistä, ja joita isä pelastaa hiilihangolla). Aloin ymmärtää lastani tuhannesti paremmin: jos minun päässäni olisi samanlainen ruuhka kuin tuossa pienessä kikkarapäässä, ramppaisin minäkin aika levottomana ympäriinsä ja haluaisin ihan kaiken ihan heti. (itse asiassa ramppaankin!)
Tarina pullahti ulos kertaistumalta, venähti kolmisivuiseksi ja nauratti ainakin minua niin etten meinannut sohvalla pysyä. Luonnollisesti sekä tarina että moskiittoverkko piti toimittaa tädeille jo heti tänään, enkä minä nähnyt siihen mitään estettä. Mitäpä sitä hyvää tarinaa pidättelemään.

*
Luimme kumpainenkin Isoveljen kanssa ultramaratoonarin tarinan, ja ilmeisesti sen ansiosta sain eilen Isoveljestä lenkkiseuraa. Kivun ja tuskan sijaan viimeiset metrit Isoveljeä vei eteenpäin ajatus suklaakiisselistä - mutta eteenpäin nyt kuitenkin mentiin ja tänä aamuna poikanen kysyi, milloin mennään uudestaan.
Suhtaudun vähän kaksijakoisesti: hyvästi oma aika - tervetuloa yhteinen aika melkeinmurkun kanssa...

Pääasia että liikkuu. Kai.
Täytyy sitten varata aikaa itselle pidempiä(kin) lenkkejä varten.

*
Eilen söimme nakkikeittoa ja salaattia. Jälkiruuaksi mansikkamaljat.
Tästä päivästä en vielä tiedä, aamulla oli joku ajatus, mutta se ehti jo kadota. Olin niin syventynyt kesäruokalistaan, etten muistanut aamulla vilkaistakaan tämän päivän ohjelmistoon.