oivallus

Tästätuleehyväpäivä, tästätuleehyväpäivä, tästätuleehyväpäivä...

+ verstaan jääkaapissa on isommat ja paremmat eväät
+ päällä on lempipaita
+ luin aamulla bussissa kiinnostavaa kirjaa
+ kohta on viikonloppu ja luvassa mukavaa tekemistä
+ Isoveli pääsi haluamaansa yläkouluun

mutta...
- stressaavaa tekemistä sen verran etten tiedä muistanko edes hengittää välissä.
- iltakokous
- pottuuntunut UPM (Uusi PiällysMiäs, eli esimies - tiedoksi niille, jotka eivät häntä vielä tunne) (olen työskennellyt UPM:n kanssa kauemmin kuin aikoinaan vanhan piällysmiähen.)
- aivo- ja päänsärky
- ihan liian pitkä aika siihen että on ilta ja kuuma suihku

tästätuleehyväpäivä, tästätuleehyväpäivä, tästätuleehyväpäivä...

Riskeerasin eilen niska- ja käsiterveyteni virkkaamalla viimeisetkin isoäidinneliöt valmiiksi. Nyt on jäljellä enään neliöiden yhdistely torkkupeitoksi, ja sitäkin olen jo aloitellut.
Maailmankaikkeus kosti heti: kättä ja niskaa jomottaa. Pään ja aivojen lisäksi.
Kiukuttelen maailmankaikkeudelle: kun ulkona on märkää kylmää ja pimeää ja kaikenlisäksi vielä liukastakin niin ettei ulkoilu ole mahdollista, ja jos ei ihan koko aikaa jaksa lukea tai laittaa ruokaa, niin mitä sitä sitten pitäisi tehdä?

**
Aamulla heräsin uutisiin: jos haluaa voi käydä kirjoittamassa uuden presidentin onnittelukirjaan. Klo 10-16.
Mietin, että mitä sitä sitten sinnekin kirjoittaisi?
Onnea?

Jos rupeaisi jotain pidempää rustaamaan niin ihan varmasti joku tohinainen mummo alkaisi takana vaihtaa jalkaansa ja huokailla. Kun sillä olisi kuitenkin mielessä joku itsekeksimä riimillinen runo melkein katoamaisillaan kielenpäältä ihan kohta.
"Toivottavasti oot kiva pressa sinä Sauli / vaikka et enää pullataikinaa kauli. Nyt alkaa sulla duuni uus/ tiedossa työvuosia kuus."
Ehkä pitää sittenkin lähteä kirjoittamaan siihen onnittelukirjaan.
Voisin vielä piirtää kiikkerän kuvankin. Laittaisin tikku-ukon jolla on kikkara tukka ja sitten kaulimen päälle ruksit.

Jos ei lyö verstaselämä leiville, voisin ruveta keksimään runoja onnittelukortteihin.