Niin olen ylpeä lapsukaisestani. Hieno elämys yleisölle, ja kaikesta päätellen myös tanssijalle: tämän päivän kansantanssi on jotain aivan muuta kuin rullaatirullaata.
Loppunumerossa kentällä oli liki neljätuhatta tanssijaa, mutta: "katsos, kyllä minä aina tunnen oman muumilapseni" - kuten Muumimamman tiedetään lausahtaneen.
**
Rempparapo
Pieni edistysaskel: lapoin vaatteet kaappeihin. Jätin itselleni vielä töitä: menen järjestämään ne sieviin pinoihin nyt alkuviikosta.
Tulee edes illuusio asioiden etenemisestä.
Ja sehän oli selvä, että kaikista maailman asioista se valmiiksi koottu sänky tuli etuajassa. Piti kestää kolme viikkoa. Kesti yhden.
Onneksi sen sai jättää vielä varastoon.
Mikä ihme vaivaa maailmankaikkeuden aikajanaa?
Onko aika-avaruudessa vääristymä?
Olenko joutunut johonkin outoon madonreikään?
Ilmeisesti kaikki johtuu vain siitä, että olen humanisti, enkä niin muodoin kykene tajuamaan matemaattisia suureita.
Sen paremmin kvantteja kuin moolejakaan, enkä ainakaan pareja.
Kaikki remppajutut ovat kestäneet /kestävät "pari viikkoa". Tai "pari päivää" kuten reklamoitu keittiökaapisto. Menossa päivä nro 4.
Pari on - kuten kaikki tiedämme - mitä tahansa reilusti yli kolmen, ja joka tapauksessa yli yleisen sietorajan.
vrt. "märkätilalupa tulee parissa viikossa" (= 2,5 vko)
"kaks miestä, pari viikkoa" (= 4 vko)
"tän valmistuminen kestää pari viikkoa" (edelleen 4 vko)
Tällä logiikalla toistaiseksi alkamaton täysmittainen lomani päättyy parin viikon kuluttua. Ja se kuulkaa vasta onkin masentavaa.
Koska jos pääsemme asettumaan parin viikon kuluttua, se tarkoittaa sitä, että vietän koko lomanikin väliaikaisolotilassa. grrrrr.
Mutta ei hätää, se on kuitenkin vain pari viikkoa.Ja siitä parin viikon päästä onkin jo melkein joulu. Että jos jouluksi kotiin.
Täytyy ehdottaa maksupolitiikasta huolehtivalle hraH:lle että voisimme maksaa parin viikon kuluttua.
Oikein harmittaa, että maksoimme keittiökaapistot jo pari viikkoa sitten. Höh.
**
Rempan, muuton ja yleisen kodittomuuden suhteen tanssipidoilta kotiutunut Isosisko kiteytti: "äiti lupaa mulle, että kun me päästään omaan kotiin, me ei mennä viikkoon, tai kahteen, eikun kolmeen mihinkään kylään"
Oli helppo luvata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti