keskiviikko 26. syyskuuta 2012

materialismikriisi

minä ja suuri suuni.

Tulin vahingossa mutisseeksi jotain lapsilisistä ja uusien vaatteiden hankinnasta.
Olen joutunut
a) selittämään kolmeen kertaan mitä lapsilisä merkitsee
b) selittämään kolmeen kertaan mihin meillä sitä käytetään
c) selittämään kolmeen kertaan mihin sitä meillä tällä kerralla käytetään (onneksi en sanonut että se tulee kuukausittain)
d) perustelemaan vähintään viiteentoista kertaan miksi sitä ei käytetä nintendoon, ipadiin, tai leluihin
e) sen lisäksi olen luultavasti usean ihmisen mustalla listalla, koska valistetut ja valistuneet sekä yleiseen valistamiseen taipuvaiset lapseni ovat tietysti muistaneet leuhkia kaikille kavereilleenkin että lapsilisäpäivänä me saadaan kaikkea kivaa esim. nintendot ja aipädit.

Hyvästi suloinen ostorauha! Hyvästi käytännölliset hanskat, pipot, sukat ja yksiväriset sukkahousut! Hyvästi tukevat välikausikengät, järkevät takit ja odottamattomat yllätyshankinnat.
Tervetuloa karvaliivi.
Tervetuloa yöpukumainen outo haalarivaate.
Tervetuloa sydäntäsärkevän itkuiset Pikkusiskokohtaukset miksmäenkoskaansaanintendoa jasitmäenenääikinähaluamitään. paitsisenihananpenaalin.

Hyvänhuomenen sijaan Pikkusisko tervehti aamulla: joko se raha tuli?

Tähän asti olen käyttänyt lapsilisän kaikessa hiljaisuudessa lasten tarpeisiin. Yllättänyt lapseni iloisesti lämpöisillä hanskoilla, villeillä pipoilla, vauhdikkailla hammasharjoilla ja ihanantuoksuisilla saippuoilla.
Nyt olen ajatumassa todelliseen kulutusjuhlaan.
Jopa alati kaupankäyntivastainen Isoveli haluaa tulla valitsemaan itselleen paitoja.

Milloin opin pitämään suuni kiinni?
Kuka on kasvattanut lapsistani tuollaisia materialisteja?

6 kommenttia:

  1. Heh, mukavaa ostosreissua! Minä erehdyin kesällä viemään 4-vuotiaani lelukauppaan valitsemaan lelua syntymäpäivälahjaksi saamillaan rahoilla. Hyvästi kehittävät ja kestävät lelut, tervetuloa muoviromu! Yäk.

    VastaaPoista
  2. Minä yritän muistaa tämän kirjoituksen ja pitää tulevaisuudessa suuni kiinni :)

    VastaaPoista
  3. Voi ei, liika rehellisyys ei ole hyväksi. Ja lapsilisä on kyllä tarkoitettu lapsen elinkustannuksiin ja pipoihin ja hanskoihin eikä nintendoihin. Tai perämoottoriin, kuten minun lapsilisilläni ostettiin aikanaan. Toisaalta, nyt mulla on edelleen se perämoottori.

    VastaaPoista
  4. Minä en kans ymmärrä tätä, että lapsilisä laitetaan lapsen tilille (etenkin kun se eri lapsilla on hiukan eri suuruinen) tai että sillä ostetaan extraa.

    Siis joo, ok. Toisilla on rahaa enemmän eikä lapslisä ole niin tarpeellinen. Mutta miksi silloinkaan ei voisi sanoa lapselle, että juuri sillä lapslisällä ostetaan ruokaa ja vaatteita ja sitten niillä isin ja äitin saamilla palkkatuloilla ostetaan jotain ylimäärästä, jos sellaista ylimäärästä on. Tai että se isä ja äiti antaa omistaan säästöön. Se ei ole se lapslisä. (Vaikka sitten summana olisikin juuri sama.)

    Kun ei ne tosiaan mitään pleikkarirahoja ole...:( Jo lapsena ärsytti tuo. Ei mekään tosiaan niitä rahoja itselle saatu, vaan vanhemmat niillä osti tarpeellista. Ja sitten joskus (jouluna, lomareissulla, synttäreinä) saatiin lahjaksi jotain muuta.

    VastaaPoista
  5. Samoilla linjoilla kuin Fredrika ja Poikkeama.
    Lapsesta johtuviin ja lapsen aiheuttamiin kuluihin.
    Ensin ostettiin vaippoja ja ruokaa, sitten kurahanskoja ja ruokaa, nykyään ruokaa ja vaatetta tai harrastusvälinettä.

    Mahdolliset ekstrat ovat olleet juuri noita vauhdikkaita hammasharjoja, hyväntuoksuisia saippuoita, lempiruokaa tai tuikitärkeitä kouluvihkoja, -kyniä ja muuta vastaavaa roipetta. (meillä on traditio aina heinäkuun lopulla: menemme koulutarvikeostoksille)

    VastaaPoista