natina-aamu: natisee keho ja natisee mieli, natisee liitoksissaan kärsivällisyys kun kuuppa kiertää samaa ala-kuloista ympyrää kerran toisensa jälkeen.
Syytän liian alhaalla roikkuvia pilviä.
Olin ensin virkeä ja hyväntuulinen, ihan varmasti nauroin aamupalalla. Sitten lähdin ulos.
Iski lama, nurjuus ja kurjuus.
Nyt en osaa päättää, paleltaako vaiko onko hiki. Ja söisinkö vai joisinko. Puhumattakaan muista elämää suuremmista asioista.
Luulen että haluaisin möllöttää sohvannurkassa ja juoda kuumaa kermaista tummaa kahvia ja syödä jotain josta turskahtelisi tummaa vahvaa suklaata ja juoda lämmintä pehmeää punaviintä. Mutta ihan varma en ole.
Voi olla että en haluakaan, vaan ihan oikeasti haluankin jotain muuta.
En oikein tiedä.
Olo on kuin uhmaikäisen ja murkun yhteensulautumalla. Haluan epämääräisesti jotain muuta, mutta en oikein tiedä mitä.
Epäilen että olen joutunut tasaikäkriisin jyräämäksi, melkein puoli vuotta etuajassa.
Himputti, on tyhmää olla niin varhaiskypsä!
Syytän myös postmodernia yhteiskuntaa jossa subjekti pakenee identiteettiään. *syyts*
Oli teininä paljon helpompaa, kun piti valita vain onko juppi hippi vai punkkari. (ei oikein mitään)
Nyt on liikaa valintoja: paleeleeko vai hikoileeko? Söisikö vai joisiko? Kahvia vai punaviintä? Suklaata vai enempi suklaata? Saako ottaa kaikki?
Mä niin tiedän ton tunteen. Mä ihan tosissani saatan sanoa et haluan JOTAIN. Kun sit kysytään et mitä haluan niin en osaa sanoa.JOTAIN!
VastaaPoistaMies tulee hulluksi kun laitan sille veistiä et to mulle jotain hyvää kaupasta. Ehdottaa se mitä vaan, niin vastaan et ei tota, mut en tiedä mitä sit :)
Naiset!
Pitääkö sitä valita? Mä ainakin otan välillä ihan kaiken. Muumimammakin sen tietää, kaikki hauska on hyvää vatsalle!
VastaaPoistaOtan ilomielin kaikki vatsan riemut, mutta haluaisin kyllä osata päättää että palelenko vai hikoilenko. On aika vaivalloista molempia :)
VastaaPoista