grrr.

...tää niitä aamuja on...

Yksi lapsista käveli kai yöllä unissaan. Sen jonkun huoneessa oli yöllä täysi valaistus, paitsi että asianosainen itse oli sammuksissa kuin lumilyhty.

Heräsin puoli tuntia liian aikaisin.
Melkein astuin kissanoksennukseen.

Isoveli on edelleen tuntemattomalla tavalla kipeä. (ei kuumetta; ei koulunkäyntikykyä)
Piti mennä lähikoululle selvittämään typerän vanhempainyhdistyksen typeriä asioita (grr). Typerän lähikoulun typerä rehtori ei tullut. (grr)
Yritin soittaa Isoveljen koulun terkkarille. Ei vastannut.

Tunnin myöhässä työhönlähdöstä. Menin vielä kotiin.
Soitin terkkarille. On kuulemma liikkeellä just tommoista tautia. Mikälie lorvikatarri.
Laitoin kaikille Isoveljen opeille yya-pyynnön: jakso on vaihtunut, oppilaalla ei ole opiskelumateriaalia.
Lähdin töihin.

Huomasin pihalla että krps, unohdin kauppakassit ja -listan. Kiipesin toisen kerran samana aamuna kuudenteen kerrokseen.
Tuli hiki.
Puuskutin.

Meinasin myöhästyä taas yhdestä bussista.
Juoksin.
Tuli hikimpi.

Tulin töihin. Tein jotain.
Joku soitti. Tein jotain muuta.
Unohdin mitä olin tekemässä.
Isoveljen yhdeltä opelta tuli vastaus yya-pyyntöön. Toinen oli sitä mieltä että poissaolo on luvaton.

Jalat vieläkin hapoilla.
Ahistaa ajatus kauppareissusta.
Ja koululla käynnistä.
Ja vanhempainyhdistyksestä.
Ja siitä että unohdin mitä työtä olin tekemässä ennen kuin rupesin tekemään sitä jotain muuta jonka tekeminen kesti noin kolme sekuntia.

*
Eläinuutisia:

Ketun jälkirivin poikki kulkevat kahdet pupunaskeleet. Mitä minä sanoin.
Ovat antaneet repolaiselle sakinhivutusta.

Talitipusuutisen jälkeen kisupojat ovat pysytelleet visusti kaukana ikkunoista. Epäilemme että kisuja väijytään.
Isoveli arveli, ettei paljon kannattaisi, edes talitipunen ei tule täyteen siitä mitä kissojemme päänupeista löytyy.