torstai 13. kesäkuuta 2013

torstaimarina

*huoks*
Työkriisit jatkuvat vaan.
En jaksaisi.
Olen periaatteessa tehnyt ylitunteja niin, että olisin koko kesäkuun voinut tehdä lyhennettyä työviikkoa, mutta "se ei käy, se ei käy, se ei käy - se ei kertakaikkiaan käy" - hommat täytyy saada johonkin kuosiin. Lyhenentty työviikko josta jo niin ehdin iloita, muuttui lennossa pidennetyksi työviikoksi.
Onneksi on osa-aika.

Näistä kriiseistä ja muista johtuen: nukkuminen on ihan yliarvostettua touhua.
Ei kuulkaa auta ulkoilu, urheilu, meditointi, myöhään valvominen, yömyssy, pimennysverho eikä edes äänikirja.
En ole koko kesäkuussa kertaakaan tarvinnut herätyskelloa. Tikkana herään jo hyvissä ajoin ennen kuutta.
Epä-jee sille.

Ja ihan siltä varalta, etten nyt vielä olisi tarpeeksi ylikierroksinen, päätin ilmoittautua  suorittamaan muutamat keskenjääneet akateemisensorttiset opinnot valmiiksi. Tai siis ilmoittauduin ja maksoin jo, nyt on pakko tehdä ne! Ties mihin sekin vielä johtaa.
Oli se ihan kiva ja innostava idea siihen asti ts. niin kauan kuin valikoin itselleni uutta muistikirjaa kirjakaupassa, kunnes sain sen kirjakasan laahattua kotiin.
Siis ihan oikeesti - pitääkö ne muka lukea kaikki?
Ja sitten vielä tietää niistä jotain?
Kyllä niin ei olekaan hyvä idea.
Kun on sitten vielä ne työopinnotkin.
Mitenniin ikuinen opiskelijahumanistihaahuilija?

Kotikin on kriisissä.
Olen nakittanut kauhukolmikon huolehtimaan viikkosiivouksesta. Tekeväthän ne ihan kiltisti. Mutta eivät ne raivaa keittiötasoja tai muista imuroida kaikkia salamyhkäisiä nurkkia - ehei, ne kinaavat siitä, kuka saa pestä vessan.
Periaatteesta en silti siivoa niiden jäljiltä, vaan menen mieluummin hyppimään twistiä niiden kanssa.
Onni yksillä, kesä kaikilla.

*
Iski mieliteko.
Haluaisin uuden kameran. Tuo vanha ei muka tarkenna lähelle - tai sitten vaan en osaa käyttää sitä.

Todistusaineistoa alla: kaikilla mahdollisilla nykyisessä iankaikkisen vanhassa pokkarissani olevilla ohjelmilla testattuna tuo allaoleva oli parasta, minkä sain aikaan. Harmittaa. Tuo on ihana salapaikka lähimetsässä.



Keijujen tanssipaikassa: kohta kukkii vanamo




5 kommenttia:

  1. Olen aina itse suunnitellut lisäopintoja. Ajatuksena se on ihana. Onneksi kykyni tarttua toimeen on haihtunut jo siinä vaiheessa, kun pitäisi muistaa ilmoittautua ;)

    Tsemppiä suman purkamiseen. Ehkä se lyhennetty viikko olisi mahdollista elokuussa?

    VastaaPoista
  2. vintti: tommonen vanha(hko) olympoksen pokkari. Ei siinä niin ihmeesti ole vääntöä. (eikä minulla taitoa)

    RvaK: saas nähdä, mihin tämä opiskelu johtaa...
    Tällä vauhdilla mulla on lyhennettyä työviikkoa koko loppuvuosi. (ei ollenkaan hassumpi idea!)

    VastaaPoista
  3. Mä rrrkastan vanamoita! Niissä vaan jotain niin herkkää.....

    Iloa viikkoon!

    VastaaPoista
  4. Elisa: "tuoksut vanamon ja varjot veen, niistä sydämeni laulun teen"

    VastaaPoista