tiistai 24. syyskuuta 2013

tiistain sekalaiset

ensin hajosi kissa, sitten tiskikone; johan tässä jo ehdinkin tuudittautua siihen luottavaiseen uskoon, että alkusyksyn perushässäkkä on häselletty ja päästään elämään ihan normaalia elämää.
Niinpä niin.

Ylisuoritan vanhemmuutta: eilen oli taas yksi vanhempainvartti, tänään jälleen vanhempainilta.
Tulevassa vanhempainillassa on sentään selvä agenda: Isoveljen ryhmä on lähdössä leirikouluun maailmalle keväällä - siitä lienee syytä jotain tietääkin. Ainakin kun kulku sinne suureen maailmaan tapahtuu vanhempien kukkaroiden kautta. (hyvästi jälleen kerran kahdenkeskinen kaupunkiloma - jos nyt ikinä pystymme pääsemään yhteisymmärrykseen siitä kaupungista...)
Lapsen kasvu on huikeaa. Vielä vuosi sitten - silloin kun koko leirikoulu oli hätinä suunnittelun asteella - olin riemumielin tervetullut valvovaksi vanhemmaksi. Nyt kun piti täyttää koulun puolisitova kyselykaavake asiasta, alkoi lapsukainen kiemurrella vaivautuneesti. Kysyin suoraan, että menisitkö mieluummin ihan itseksesi vain.
Nojoo.
Sanoin että tämä on sinun juttusi, uskomattoman hieno kokemus ja mahdollisuus. Jos haluat sen kokea yksin, niin sitten menet yksin. Ei siinä äitiä tarvita. (tuskaisasti nielaisin spontaanin kauhunrääkäisyni ja samalla hengenvedolla myös satajayksi varoitusta, opastusta ja ohjetta. Onko se muka tarpeeksi iso?)

*
Kävin eilen lähihallilla räpiköimässä.
Joka kerta sama juttu.
Ensin se vesi on liian märkää ja kylmää. Sitten se muuttuu mukavaksi ja alan ihmetellä, miksen käy uimassa enemmän ja useammin ja pidempiä aikoja.
Lopulta koko touhu alkaa tuntua ihan turhalta, alkaa ottaa päähän ja pitkästyttää. Silloin lopetan ja päätän että johan tätä tulikin tehtyä taas vähintään viikon tarpeiksi.

Lähihalli on metka paikka. Yhdellä radalla pomppivat aina kuin kohot meressä pienet vesijuoksijamummelit, toisella radalla on lasten paikka. Siellä on aina joku napero, joka minut tunnistaa ja alkaa kuiskia ja kuhista kaverilleen että "toi on kai Isoveljen /Isosiskon /Pikkusiskon äiti" - sitten ne tuijottavat ja vaanivat minua niin kauan että kömyän ylös altaasta ja otan uimalasit pois. Silloin ne rentoutuvat ja nyökkivät tietäväisesti kaverilleen että mitämäsanoin.

*
Pikkusisko treenaa ympän kokeeseen: selkärankaisia ja selkärangattomia - luokitteluja.
Kriisi tuli, kun kirjassa ei sanottu mikä on nisäkkään vastakohta.
Pikkusisko päätteli, että nisäkkään vastakohta on varmaan munakas.

*
ps.
tervetuloa kaikki uudet lukijat!

ja ps2. löysin ihan älyttömän monta uutta kiinnostavaa blogia ainekirjoitushaasteen kautta. Vaikka en ole kommentoinutkaan.

1 kommentti:



  1. Ihana! Munakas :-D

    Mulle käy uimahallissa samoin, ensin kylmää, sitten kivaa ja Plaah...

    VastaaPoista