nil-nil-nil

torstai.

Työnilli
Olen vaikka kuinka kauan nitkuttanut Piällysmiähelle, jotta delegoi-delegoi-delegoi. Semminkin kun minun pitäisi ruveta viihtymään verstaalla vähän pidempiä aikoja.
Sitten kun se vihdoin delegoi, alan pienessä matalassa mielessäni ruikuttaa, että olipa tyhmästi delegoitu, emminätämmöstä haluu.

Työnilli2
Opintovapaalle jättäytynyt kollega tai mikälie kävi kertomassa, ettei enää palaa tänne.
Kai se oli odotettavissa.
Mutta en tykkää tuosta Vielä Uudemmasta Työntekijästä ollenkaan niin paljon kuin tästä poistuvasta.
Tuo uudempi on niin raakile vielä. Turhan mustavalkoinen.

Tyylinilli
Perkasin joskus keväällä kaikki kauhtuneet pois vaatekaapistani. Omistan tällä hetkellä tasan yhden käyttökelpoisen pitkähihaisen paidan. (ja muutaman vähemmän käyttökelpoisen)
Minulla on vaatevisio, mutta ei a) finanssia; b) energiaa; c) aikaa eikä myöskään d) vartaloa.
Tai siis on noita ihan kaikkia, mutta ei semmoisella tavalla kuin pitäisi olla.
On finanssia, mutta on myös liian kallis maku.
On energiaa, mutta ei sovituskoppiin asti.
On aikaa, mutta ei niin yltäkylläisesti että viitsisin sitä käyttää hikoilemalla sovituskopeissa
On vartalokin, mutta ei kyllä semmoista kuin kuvittelen, vaan ihan toisenmoinen.
Se on kyllä vuodesta toiseen kaikkein kummallisin mysteeri, että miten voi olla jos ihminen on noin kutakuinkin kaikilla mittareilla keski- (-kokoinen, -mittainen, -tuloinen, -ikäinen ja -äkäinen), niin silti se ei löydä sopivia vaateksia?
Miten voi olla että kaikki muut paitsi itse?

Tarkennettu vartalonilli
En ymmärrä mikä on semmoinen venksa ihmisen päässä että se kuvittelee olevansa pitkä hoikka tähtisilmäinen pitkätukkainen blondi? Onko semmoiselle venksalle jotain nimeä?
Tai sille mielentilalle kun sitten katsoo peiliin ja siellä onkin keskimitälie, silmäpussit ja brunetti? 
Siis joku muukin nimitys kuin kauhunrääkäisy?

Tarkennettu vartalonilli2
Miten voi olla että ihan kaikki muut ihmiset maailmassa näyttävät ihan rennoilta ja hyviltä tunikoissa ja flegginseissä? Ja itse siltä että odottaa vähintään kolmosia syntyväksi ylihuomenna ja ainoa mitä mahtuu päälle on isovaarin kalsongit? Tai siltä että olen hemuli joka on jemmannut hölttänämekkonsa alle muumimamman ja muutaman muun sen kaverin?
Miten se on mahdollista?
Onko minussa on joku väärä mittasuhde - jotakin joka asemoi ihan hyvännäköiset vaatteet laskeutumaan aivan väärällä tavalla?
Liian luisut hartiat, kyömy selässä ja liian lyhyet koivet?

Nillinilli
Ei pitänyt nillittää lainkaan.

Tänään menen anopin kanssa konserttiin.
Huomenna viemme kauhulauman kirjallisuuden ääreen.
Kysyin aamulla hraH:lta, milloin hän aikoo viedä anoppinsa konserttiin. Ainakin minuutin kestäneen naamankurmuilun jälkeen HraH sanoi ylväästi että musiikkimakumme eivät ole yhteneväiset.
(äiti, älä nyt vaan ala hommata mitään lippuja; ei se kumminkaan lähde! Ja se ei lue tätä blogia, niin että se ei myöskään tajua vitsiä.)