heijastus- ja oppikirjanilli

kaikenmoisista asioista tässä maailmanajassa säädetään lakeja, asetuksia ja direkstiivejä.
On kurkkujen asemoinnista, joulukuusten tuuheudesta, lasten leikkipaikoista ja nyt viimeisimpänä siitä, mitä alkoholista saapi yksityinen ihminen puhua ja kirjoittaa. (tequila vaan teille! Ja rommi, sekä viini.)

Mutta kyllä on kumma juttu, ettei semmoisesta asiasta kuin heijastamisesta ole säädetty mitään.
Jos olisin direktiivinlaatija eli direktaattori, kyllä heti määräisin, että jokaisessa talvikäyttöön tarkoitetussa vaatekappaleessa pitäisi ihan myötäsyntyisesti olla heijastavaa pintaa.
Kun semmoista heijastinta ei olekaan, joka pysyisi normaalin ihmisen tahdissa mukana.
Jos kiinnität perinteisesti hakaneulalla roikkumaan, se härpäke ottaa kiinni bussin penkkiin ja irtoaa. Tai repeilee takin pilalle.
Jos yrität käsivarteen veivata jousiheijastinta tai jotain käsivarsinauhaa, niin varmalla joutuu hukkaan muutamassa päivässä (hukkasin viikossa kolme kpl).
Laukussa keikkuva heijastin jää kainalon uumeniin piiloon ja rintarossi ei näy mihinkään.

Aivan erityisen kiellettyjä pitäisi olla heijasteettomat mustat tahi tummansiniset lastenvaatteet.
Älkääkä ruvetko mulle mitään turvaliivejä. Hukkaan joutuvat nekin. Eivätkä ainakaan repussa heijastele mitään. (arvatkaa vaan, suostuuko kukaan itseäänkunnioittava esi- tai teini pynttäytymään heijastinliiviin? Niinpä.)

Kyllä niin pitäisi ihan kaikissa lapasissa, hanskoissa ja pipoissa olla kaksieuroisen kokoiset heijastinlätkät, takkien vetoketjuissa heijastavaa pintaa ja saumausmateriaali voisi säkenöidä sekin. Aikuisten kans.
Kun kumminkin tämä aikakausi on kovasti bling-blingiä suosivaa, niin blingatkaa sitten kunnolla.

*

Semmoista myös paheksun kun terveystieto.
Tai on se varmaan ihan hyvä oppiaine, mutta kyllä oli kummallinen tuo yhden keskenkasvuisen oppikirja. ei ole ensimmäinen kerta kun kärsin massiivisesta oppikirja-angstista.
Ensinnäkin siinä oli kaikenlaisia rasittavia muistisääntöjä, kuten nyt vaikka VIRE! Vihreää lautaselle, Innostu elämästä, Reippaile, Ei päihteille! ja Terveyden Kolme Teetä! Tieto-Taito-Tahto; grr kaikille muistisäännöille.

Sitten kysyttiin kirjassa että mainitse viisi terveystaitoasiaa. Ne olivat uimataito, ensiaputaito, käsityötaito (?), itsensäsuojelemistaito ja hampaiden harjaus (??)
Miten ihmeessä ensiaputaito ja hampaiden harjaus ovat mitenkään yhteismitallisia? Ja sitä paitsi, miten ihmeessä hampaiden harjaus edes on terveystaito? Yhtälailla se voi olla tieto. Tai tahto. Grr.
Liikalihavuuden torjunta oli kuulemma tahtoa (miksei tietoa?)
Ja turvaseksi oli laitettu erilliseen laatikkoon, se ei ollut mitään. (tieto? taito? tahto? luultavasti niitä kaikkia)
Pyöräkypärä on kuulemma terveystahtoasia. (???) (minusta se on pääasia)
Ja mikä ihme tuo käsityötaito oikein on? Että osaa tarvittaessa kursia itsensä kasaan jos sattuu ratkeilemaan? (hyi teitä, tietenkään en ajattele semmoisia käsitöitä!) (tai jos minä vielä ajattelenkin, niin keskenkasvuisen ei kyllä vielä tarvitse)

Erilliset kokonaiset pääkappaleet oli hampaiden harjauksesta, yleisestä hygieniasta ja sen jälkeen tuli lämpöhalvaus. Mikä logiikka siinäkin on? Eikö hampaiden harjaus ole yleistä hygieniaa?
Missä on terveellinen ruoka?
Liikunta?
Lepo?
Ehei, näin huolehdit terveydestäsi: Harjaa hampaasi. Pese kainalosi. Vältä lämpöhalvausta.

En ihmetellyt yhtään keskenkasvuisen lievää suurempia maanantairaivokohtauksia. Lapsiparka.







3 kommenttia:

  1. Huutonauroin, vaikka työpaikalla olenkin. Onneksi työkaverit ovat jo tottuneet eivätkä pienistä hätkähdä. Kiitos tästä valaisevasta postauksesta ! :)

    VastaaPoista
  2. pieni annos huutonaurua tekee aina hyvää, paitsi ehkä jos on asiakaspalvelutehtävässä...

    VastaaPoista