Summa summarum

Kaipa näin vuodenvaihteen tuntumassa pitäisi pohtia mennyttä ja tehdä lupauksia tulevasta.

Ajattelin, että rupean lihattomalle, sokerittomalle ja tipattomalle tammikuulle. Pankkitiliä vilkaistuani totesin, että on ryhdyttävä myös säästökuurille.
Alkoi tuntua siltä, että hetkessä on elo melko ilotonta, ja olen valmis antamaan suorastaan kuuliaisuuslupauksen, vähintään.

Sitten ajattelin että ehkä olen siihen kuitenkin aivan liian nuori.
Sen jälkeen minussa puhkesikin äkillinen ja yllättävä teiniangst /keskiäkäkriizi, joka ilmeni siten, että aloin välittömästi haaveilla valtavasta sokerikuorrutteisesta pihvistä, aloin pohtia mitä vaatisi ihmiseltä lievähkö alkoholisoituminen ja sen lisäksi huomasin kierteleväni alennusmyynneissä ja pohtivani, että ihan selvästi tarvitsen mm. Onedirection-hajuvettä.

Eikä vielä edes olla tammikuussa.
Höh.

6 kommenttia:

  1. No tietenkin, äkkiä nyt niin sä saat molemmat, huominen on vielä joulukuuta!!!

    VastaaPoista
  2. Sokerikuorutteinen pihvi :D
    Itse asiassa haluaisin nähdä, kuinka sellaisen voi syödä. Voisinko kenties tarjota sellaisen sinulle jossain pääkaupunkiseutulaisessa ravintolassa :D

    Minulla alkaa pakoasta vähäsuolainen elämä ja vähäsokerinen olisi myös suotavaa. Vähätippaisella olen ollut niin pitkään, että aion ratketa heti kun vatsa suo ;)

    VastaaPoista
  3. Lihaton ja tipaton vielä menis, mutta että vielä sokeritonkin, auts :( nimimerkillä "suklaarasian äärellä nytkin"

    VastaaPoista
  4. Hmmm.. Mä olen ollut jo 23 vuotta lihattomalla ja yli kymmenen vuotta käytännössä kokonaan tipattomalla... Mun on kauhean vaikea keksiä lupauksia. ;) (Sokeriton ei käy.) Huvitti, kun naamakirjassa kiertää haaste, että pitää olla ostamatta uusia vaatteita vuoteen. Alusvaatteita taisin viime vuonna ostaa ja muutaman t-paidan, että siihenkin olisi hiukan tympeä hypätä mukaan.

    Mut mä ajatelin, että jos opettelisin olemaan ystävällisempi itselleni (en siis tarkoita mitään hedonistista yltäkylläisyydessä pyöriskelyä vaan ihan itseni sietämistä), jaksaisin olla kivempi myös muille. Jättäisin turhaa ruoskaa vähemmälle itseni suhteen. Mä luulen, että se kuuri voisi toimia monen ihmisen kohdalla, se että antaisi itselleen anteeksi edes osan puutteellisuuksistaan.

    Tosin se on tietty paljon isompi juttu kuin erinäiset tontonton-tammikuut... Kai. ;)

    VastaaPoista
  5. Mä en lupaa mitään enkä luovu mistään. No okei, ehkä sitä vihreiden kuulien mussutusta voisi jo pikku hiljaa vähentää... Mutta tipoista en luovu, sillä haluan juoda saunasiiderini ja sen muodossa imeä lauantai-iltoihin tilkkasen kuplivaa oloa :)

    Ihanaa ja elämäntäyteläistä uutta vuotta 2015!

    VastaaPoista
  6. RvaK: Välittömästi tartun tuohon tarjoukseen - yksi sokerikuorrutteinen pihvi jossain mukavassa pääkaupunkiseudun ravintolassa! Jee!

    Kati: ystävällisyys itselle on kyllä tärkeä asia, se pitää ehdottomasti ottaa ohjelmaan.

    VastaaPoista