matkamessujen antia

Lauantaiaamuna riuhtaisimme itsemme massiivisesta passiivisuudesta ja suunnistimme hraH:n kanssa yksissätuumin maamme pääkaupunkiin matkailumessuille.
Maalaisina nähkääs kuvittelimme, että sieltä voi ihminen ostaa itselleen matkan Vaikka Minne ja sitten vielä toisen matkan Jonnekin. Meillä oli speksit hraH on oppinut uuden hienon sanan tarkkaan mietittynä: kaksi viikkoa, uima-allas ja meri, jotain kultturellia, ei Turkki tai Bulgaria.
Höh ja pöh, kyllä ei voinut mitään ostaa.

Yksikin ihan tosi iso matkatoimisto tarjosi asiakkaille tietokoneet, joilla voi niksuttaa näkyville ihan ne samat jutut, jotka kotisohvassakin pystyy, ja se ei totisesti ole palvelua.
Minä nimittäin haluan palvelua, koska meitä on niin monta ja meidän ikähaitarimme häilyy omituisesti lapsuuden ja aikuisuuden välimaastossa. Haluan ihan selkeän varmuuden siitä, että yhtäkkiä ei lapsi muutukaan aikuiseksi ja että ihan varmasti mahdumme siihen tilaan, jota ihmeellinen intternetti yrittää meille tuputtaa.
Sen lisäksi sen saman matkatoimiston niksutusapulainen ei ollut edes sen toimiston leivissä, vaan se käski siellä messuilla käyttää matkatsättiä. Kyllä en rupea olemaan siellä tönittävänä, jos voin tsätätä ja ylläpitää kessaa myös minä olen oppinut uuden hienon sanan ihan kotonakin.
Tietysti olimme tehneet jo muutaman esivalinnan ja -haun ja meillä oli jonkinmoinen käsitys ajoista, paikoista ja mahdollisuuksista.

Saimme yksituumaisen ahdistus-angstin, otimme tuumaustauon ja päätimme, että kun nyt kuitenkin ollaan vaivauduttu ihan pääkaupunkiin asti, niin mennään sitten samoin tein ihan oikeaan matkatoimistoon. Ja menimme myös.
Menimme tiskille ja minä sanoin että viisi: kaksi aikuista ja 16, 14, 11 v, vähän kulttuuria mutta ei kuitenkaan, uima-allas, ehkä aamiainen, ei Turkki (tai Bulgaria, sanoi hraH) ja mielellään yksi huone. Ja sitten sanoin vielä aikaisimman mahdollisen päivän.

Se virkailija ei kauhistunut eikä lannistunut lainkaan, vaan kääräisi hihansa ja suunnilleen sekunnissa meillä oli edessämme puolentusinaa semmoisia vaihtoehtoja, joita emme olleet itse löytäneet lainkaan netistä. Yksi oli Sardiniassa josta meidän intternettimme ei ollut löytänyt yhteismajoitusmahdollisuutta lainkaan ja jonne olisin heti ollut valmis lähtemään, yksi Menorcalla tai ehkä Mallorcalla, en muista; olimme hyllyttäneet sen etukäteen ihan muuten vain ja aika monta pitkin ja poikin Kreikkaa.

Kärsivällisesti se mitä ilmeisimmin maailman paras matkatoimistovirkailija laski meille erilaisia vaihtoehtoja, aamiaisilla ja ilman, palasi takaisin ja meni eteenpäin ja sitten se iski kertarykäisyllä siinä vaiheessa kun olimme jo melkein varaamassa matkaa tuttuun kohteeseen ja tuttuun hotelliin ilman mitään ruokia, ja minä olin jo uhrautumaisillani jatkuvaan ruuanlaittoon myös loma-aikaan pöytään ihan uuden ihanuuden.
Sen seurauksena ihan vahingossa varasimme kahden viikon matkan yllättävää kyllä Kreikan saaristoon, täydellä ylöspidolla. (!!!)
On punttisali, kävelymahdollisuuksia, ehkä pyöräilyäkin jos hyvin käy. On kulttuuria ja ehkä pieni retki Turkkiin jotain myönnytyksiä täytyy tehdä. Ja nyt olemme ihan OOOOO.

Tietysti meidän piti melkein koko kotimatkan ajan perustella ja puolustella näin holtitonta valintaamme, mutta loppujen lopuksi ja äkkiä laskien säästämme luultavasti omaisuuden pelkästään sillä, että vapautamme keskenkasvuiset noutopöytään.

Intomieltä hehkuen palasimme kotiin ja nyt olemme kaikki ihan OO.

Eikä tässä vielä kaikki.
Sunnuntaina koska emme olleet hoitaneet asiaa jo lauantaina jatkoimme netin niksuttelua, ja varasimme samassa hepakassa lennot ulkomaanserkkujen luo, siellä kun juhlitaan konfirmaatiota tässä keväällä.
Yritimme setviä asumuskysymystä ja sekä meille että heille yllätyksenä selvisi, että sillä minimaalisen pienellä kylällä, jossa he asustavat on ilmeisesti jonkinsortin aamiaismajoitus ja nyt odottelemme tietoa josko mahdumme kaikki sinne. Sepäs vasta hienoa olisi, jos mahtuisimme, koska se olisi suunnilleen heidän takapihallaan eikä missään hornan tuutissa.

Näyttäisi siltä että on melkoinen matkailuvuosi edessä.
Paitsi minua alkoi pelottaa että mitä kamalaa ehtii tapahtua tässä ennen kaikkea kivaa ja tytöt kehittivät yhteisen lentopelon.

*
ainoa miinus koko hommassa on se, että meidän kesämatkamme on paljon myöhemmin kuin olimme alunperin suunnitelleet, mutta onneksi Viälä Uudempi Piällysmiäs ei ole yhtä hankala lomaneuvottelukumppani kuin varsinainen piällysmiäs vaan sanoi heti hövelisti että laitetaanpa ne lomat sitten sinne.

kaksi viikkoa!

(tulee ikävä kisua)

*

edit.

ps. rvaKepponen: hraH intoutui ajatuksesta huippumatka 20-v yhteiselon kunniaksi. Se on seuraava tavoitteemme! Muutama vuosi ja meille tulee sen verran aviota täyteen. Myös nuoriso kannatti ajatusta lämpimästi, mikä tietysti on epäilyttävää.
Alamme heti värvätä hoitajia...

ps2. se hyvä puoli tuossa valmiissa ruokinnassa on, että ruokailut hoituvat jo matkan maksuissa. Ei tarvitse erillissäästää vielä käyttörahaakin. Erillissäästämme sen sijaan kiehtoviin retkiin.

ps3. en ymmärrä, mikä tuossa Kreikan saaristossa oikein on. Aina päädymme sinne, vaikka kaikin voimin yritämme päästä jonnekin muualle.

varoittava esimerkki: ei kannata istua alas kesken ruuanlaiton. Voi jäädä kissan alle. Siihen loppuu ruuanlaitto.





11 kommenttia:

  1. Kiva, että löysitte matkan. Me olemme myös menossa Kreikkaan, mutta itse olisin valinnut Sardinian. Siellä maisemat näyttivät kertakaikkiaan hurmaavilta. Mutta Hra Kepponen halusi Bamse-helvetin, jotta lapsille olisi tarjolla jonkun muun järjestämään ohjelmaa, johon aiomme kaikki pakottaa halukkuudesta riippumatta :)

    Minusta on hyvä idea juhlia yhteisen taipaleen merkkipaaluja jossain aurinkoisessa ja mukavassa paikassa. Itselläni puukko kääntyy haavassa, kun totean, että meillä pitää kitkuttaa aikamoinen määrä vuosia lisää, ennenkuin on mahdollisuus tehdä jotain ilman jälkikasvua. Palaan asiaan ilmeisesti 15v kulututa 30v hääpäivän tiimoilta. Pikkasen on pitkän tähtäimen suunnitelmia :(

    VastaaPoista
  2. 15 v on kyllä vähän turhan pitkä aika odoteltavaksi...!

    Eikös teillä jo nuorinkin ole eskari-ikäinen, vai muistako väärin?
    Silloin voi ruveta laskemaan 5-6 vuoden jännettä: silloin ne eivät ole enää ihan lakkaamatta vahdittavia, ruokittavia ja valvottavia, ja jos ne voisi vaikka hajauttaa muutamaan osoitteeseen kavereidensa luo loisimaan hetkeksi?

    Sen varaan me laskemme tuonne kolmen vuoden päähän: eihän niitä vielä voi kokonaan valvomatta jättää, mutta periaatteessa ne selviävät sillä, kun joku vahtii että ne menevät illalla ihmisten ajoissa nukkumaan eivätkä kutsu kavereita kylään. Semmoiseen vahtimiseen välttää joku kokemattomampi tai väsyneempikin lapsenvahti. Luulisin. (toivottavasti!)

    Sardinia olisi ollut upea!
    bamse-painajaiseen meitä ei saa millään ilveellä, ei aiemmin, eikä nyt. Vähän sillä mentaliteetilla mennään, että kun kerran yhdessä lähdetään, niin myös yhdessä ollaan, mutta ymmärrän kyllä paremmin kuin hyvin tuon teidän pointin.
    Meillä on välillä ollut reissussa mukana aikuista seuraa, niin että on voitu heivauttaa naperot vähäksi aikaa Jonkun Toisen Hoiviin sillä tavoin.

    Ja nythän nuo osaavat, ja luultavasti myös haluavat, olla vähän itsekseenkin. Viime reissulla, pari vuotta sitten, pistettiin niitä jo jonkin kerran itsekseen altaalle tai kävelemään hotellille tuttua reittiä. Pärjäsivät.

    Mahtaisiko kimppamatkailussa olla ideaa? Haalisi kasaan joukon kavereita, majoittuisi samaan tai läheiseen hotelliin ja vetäisi vuorovedolla nuorisonvahdintaa?
    Meillä oli joskus joku idea huvilan vuokraamisesta, mutta kaveriperhe ei oikein innostunut ajatuksesta.
    Mun mielestä siinä olisi ideaa...vieläkin.

    VastaaPoista
  3. Me olemme olleet reissussa ystäväni perheen kanssa. Siinä on sellainen etu, että lapsista on seuraa toisilleen, ruokailut sujuvat paljon rauhallisemmin ja riittää, että yksi vuorollaan vahtii porukkaa. Etelän reissu lisäksi olimme samalla porukalla laivalla ja join rauhassa ennen klo 21 ruokaa kaksi lasillista viiniä. Alkuperäisen reissukaverin tytär on kasvanut niin isoksi, että hän ei enää innostu meidän perheen tarjoamasta seurasta :( Pitänee varmaan jutella kavereiden kanssa, joilla on pelkkiä poikia.

    Meidän pojat eivät enää pääse Bamsekerhoon, mutta samoissa kohteissa pitäisi olla isommillekin lapsille järjestettyjä aktiviteetteja. Minä joudun toteamaan, että Bamsekerho oli niin HUIPPU :) Pojat saivat siellä purettua suurinta intoaan ja löysivät uusia kavereita. Siinä ehti vielä olemaan yhdessä koko loppupäivän klo 12 lähtien, mutta kun aamulla oli touhuttu ja lounas syöty, loppupäivä meni niin leppoisasti :) Muutenkin Bamsepaikkojen ohjelmat olivat mukavia. Vähän on omat hampaat kirskuneet, kun olen vetänyt useamman jalkapallo, tikanheitto, vesipallokisan ruotsalaisia vastaan :) mutta ihan ovat olleet hyvin järjestetty ja purnaus johtuu vaan omasta haluttomuudestani lopettaa palmun varjossa lukeminen kesken :)

    Elättelemme miehen kanssa toiveita, että pitkä viikonloppu vapaata järjestyisi jossain välissä, jos isotäti vielä kerran jaksaisi hoitaa kahta pienempää ja jos vaikka setä ottaisi vanhimman. Viikon yhteistä lomaa varmaan odotellaan vähintään 10 vuotta, todennäköisesti se 15. Aitäkin olen ajattellut, että jos babysitteri muuttaisi vakituisesti Suomeen jossain vaiheessa, niin kysyn tarjousta, että mitä maksaisi jos hän asuisi viikon meillä illat ja yöt, vahtisi perään ja ruokkisi pojat ne. Voisi käydä meiltä töissä ja omissa harrastuksissaankin.

    Mihin muuten menette Kreikassa? Me mennään Samokselle.

    VastaaPoista
  4. Niin mekin! Jee, Samos!

    -m-

    VastaaPoista
  5. Meillä on lähtö samalla viikolla kun juhannus. Ollaanko Samoksella yhtä aikaa?

    VastaaPoista
  6. No voi räkä, ei olla. Ne mennään heinäkuun lopulla...

    -m-

    VastaaPoista
  7. No pahus. Ajattelin, että olisimme voineet hyvällä tuurilla pitää blogitapaamisen Samoksella :)

    VastaaPoista
  8. sepä oliskin ollut jotain :)!

    Minä en millään saa lomaa aiemmaksi, siirtäkää te ;)
    Tehdään huikeita raportteja lukematta jääneestä kirjallisuudesta, tekemättä jääneistä retkistä ja nautituista viini-(ym) lasillisista (ja viime kädessä luultavasti myös lentokentälle unohtuneista lapsista. Yritetään unohtaa ne jo H-V:lle...!)

    -m-

    VastaaPoista
  9. Onnittelut matkan varaamisesta! Pian voi tehdä lomakamman :)

    Ai miksikö Kreikka, koska Kreikka on ihana ja pöperöt ovat siellä AIVAN super herkkua!!

    Mä oon miettinyt Turkkia tai Kanariaa ihan vain hinnan vuoksi...Mitä Turkki on tehnyt sulle ;)?

    VastaaPoista
  10. Elisa: yhdellä naperoista on jo lomakampa, ja se pitää minut ihan kiitettävästi ajan tasalla ("enää 182 aamua"...)

    Kreikassa ihmiset ovat parasta! Ja lämpö.

    Turkki, ei kai se mitään ole tehnyt, kunhan on olemassa ;).
    Mun korvissa se kuulostaa vatsataudilta. Pitäisi rohkaistua ja testata. Ehkä. Joskus. Tai sitten ei. Ehkä päädyn kerran toisensa jälkeen sinne Kreikkaan.

    VastaaPoista
  11. Turkki oli yllättävän kiva, kun ekaa kertaa kokeilin viime kesänä! Paikka oli tosin turistirysien tms ulottumattomissa; ja paikka pieni turkoosin värinen helmi Bodrum.

    Se oli melkein kuin Kreikka mutta edullisempi ja jotenkin eksoottisempi! Rohkeasti vain kokeilemaaan joku kerta;)!

    VastaaPoista