humanistinen hämmennys numeroiden ihmeellisessä maailmassa

Kävin eilen vaa'alla.

Paino: 42,2 kg.

Kävin uudestaan vaa'alla.

Paino: 62,2 kg.

"the faster you move the heavier you get" Q.E.D.

En uskaltanut mennä enää kolmatta kertaa.

Olen kuitenkin melko varma siitä, että en paina 42,2, en myöskään 62,2 enkä liioin sitä seuraavaa, mikä kaiken järjen mukaan olisi 82,2 kg.

*

Olen kuvitellut, että aikavyöhykkeet kulkevat pituuspiirien suuntaisesti. Empiria osoittaa kuitenkin, että aikavyöhykkeet menevät itse asiassa leveyspiireittäin.

Kartanomme lokaatio on einsteiniläisittäin /hawkinglaisittain kiehtovassa aikavyöhykkeiden rinnakkaistodellisuudessa, jonkinlaisessa aikain sekoittumassa.

Kartanomme sali sijaitsee tehokkuusajattelun läpitunkemassa luterilaisessa, kukaties jopa edistyksellisessä maailmassa.

Keittiössämme eletään virallista valtakunnan aikaa.

Yhtä lapsukaisistamme ympäröi verkkainen, lähes matava aikaviivästymä, huolimatta siitä, että kellonsa näyttäisi olevan samalla vyöhykkeellä luterilaisen edistyksellisen kellon kanssa: asiat tapahtuvat, mutta verkkaan. Tätä lasta ei saa päästää edelleen aamupesuun, ainakaan jos itsellä on kiire.
Yksi suhteellisuusteorian tulos on ajan hidastuminen liikkeessä loittonevaan havaitsijaan nähden. Se voidaan havaita siten, että maan pinnalle saakka pääsee kosmisen säteilyn yläilmakehässä tuottamia myoneja. Levossa myoni hajoaa nopeasti, eikä tässä ajassa myoni ehtisi lentää maan pinnalle asti. Yläilmakehästä tulevat myonit kuitenkin liikkuvat nopeasti, joten niiden oma aika hidastuu maan aikaan verrattuna, ja ne ehtivät hyvin maan pinnalle ennen hajoamistaan.

Toisesta huoneesta löytyy valtakunnan virallista aikaa noudattava kello, mutta empiirinen aika venyy kohti eteläeurooppalaista manana-meininkiä: joojoo ihankohta. eli ei koskaan, jos silloinkaan.

Yksi lapsukaisistani on puolestaan nielaissut sveitsiläisen käkikellon. Kesät-talvet-arjet-pyhät: aina sama rytmi.

*

Lähdin kotoa töihin klo 7.25, valtakunnan virallista aikaa.
Suoriuduin pyöräkellarista yhdellä ovenavauksella, eli tosi nopeasti, jumitin hetken verran pellon polulla kävelevän sedän takana ja polkeilin noin viiden minuutin verran ensimmäiseen väliaikapisteeseen.
Kello väliaikapisteessä 7.37.
Polkeilin minuutin verran seuraavaan välikaikapisteeseen. 7.34.
Arviolta viiden minuutin tuhruamisen jälkeen olin kolmannessa väliaikapisteessä: 7.27.

peruslähtökohta on ekvivalenssiperiaate. Sen mukaan painovoimakentän ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen vaikutuksia on mahdoton erottaa toisistaan millään kokeella edellyttäen, että rajoitutaan riittävän pieneen aika-avaruuden alueeseen

*
sitaatit ihmeellisestä wikipediasta, ja juutuubi-linkki Melodysheepin Symphony of Science, johon minut tutustutti yksi rakkaista pikkunörteistäni.
Viime päivinä päässäni hissimusiikkina ja jatkuvalla luupilla onkin soinut e eqals mc squared.