keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

keskiiviikkoketutus

Olisi aivan mahtavaa jos ei olisi missiota, fissiota ja propagandaa, sanoo hän joka on kuluttanut liian monta kallisarvoista tuntia elämästään pohtimalla fyysion, fision ja sgradegian tregediaa. 
Grr.
Menin kuuntelemaan työjuttua aiheesta viestintä ja ajauduin visio-ja-pojat -tyyppiseen työpajaan.
Ajattelin että vihdoinkin joku viisas kertoo minulle, kuinka asiat sanotaan niin kuin ne ovat niin että kaikki ymmärtävät kummoisella tavalla ne ovat.
Ei sanonut kukaan. Visio piti keksiä sen sijaan.
Grr.

Sillä aikaa kun minä pohdin ylitöikseni näitä yltiötärkeitä, juhlistivat tanssikaverini pyhääpatrikkia jossain paikallisessa juottolassa tanssien.
Grr sillekin.

Semmoista hyvää kyllä tapahtui, että hraH tuli kotiin kaverinsa luota yösydännä, heräsin minäkin juuri parahiksi näkemään taivaallisen spektaakkelin.
Uhkarohkeasti herätimme keskenkasvuisetkin hetkeksi valoilmiöiden äärelle.

Aamulla hraH kysyi, rupeanko nyt taivaanrannanbongariksi. Sanoin että kyllä, satuloin urhean ratsuni ja alan polkeilla pitkin maita ja mantuja myrsky- ja muubongauspuuhissa. Ja perustan lasikattoiglun jonnekin pellonreunaan ja rupean siellä vahtimaan öisiä valoilmiöitä. 
Yhdessä pikkukisun kanssa.

Sitä otti yöllä ihan vietävästi hattuun, kun ei kärpäsen kärpästä näkynyt missään vaikka kaikki ihmiset olivat ikkunassa tuijottamassa. Kostoksi se natusteli menemään taas yhdet keskenkasvuisen kuulokkeet. Kissan tultua podi-kuulokkeiden kulutus taloudessamme on suunnilleen seitsenkertaistunut. Siitäkin huolimatta että pikkukisulla on pysyvä porttikielto kaikkiin lastenhuoneisiin.











Olen kaksi kertaa aiemmin nähnyt revontulia.
Ekalla kerralla tulin kotiin jostain opiskelijabileistä, joten havainto ei kukaties ole aivan reliaabeli.
Toisella kerralla nuorimmainen oli sairaalassa tilassa jossa huominenkin oli vähän epävarma, pienten isojen kanssa olimme iltakävelyllä, ehkä kaupasta tulossa tai jotain. Ajattelin että ei saa olla taikauskoinen mutta olin.

Tämä oli kerroista paras ja olin mykistyneisylevöitynyt.


*
kuvat laiskasti käsivaralta, pokkarilla, enimmäkseen ikkunasta

3 kommenttia:

  1. Hienot kuvat :)
    Minä yritin ehdotella Hra Kepposelle eilen illalla, että lähdetääs tuonne ulos revontulikytikselle. Minua kehotettiin menemään ihan itsekseni. Edes vetoomukset siitä, kuinka Itä-Helsingissä kaikki naiset tulevat yöllä ryöstetyiksi ja raiskatuiksi ei saanut herraseuraa kampeamaan itseänsä mukaani. Koska olin tuollaisen uhkakuvat ääni väristen maalannut, päätin sitten pysyä sisällä minäkin. Ei ne olisi kuitenkaan Helsingissä näkyneet...

    VastaaPoista
  2. hankalampi hommeli, tuommoiset uhkakuvat.
    minä en uskaltanut lähteä ulos, kun ajattelin että tulee vaikka kylmä :)

    VastaaPoista
  3. Voivoi, ei sais turhista ottaa ressiä ettei pää halkee.
    Kun aattelee että kaataako tää veetutuksen aihe maailman, niin siitä saa hyvän vertailukuvan.

    Harmittaahan sitä ittekkutakin aina sillontällön, mutta ei kannata ruokkia sitä, vaan koittaa selvitä siitä mitä pikimmiten.

    VastaaPoista