tiistai 1. syyskuuta 2015

japanialaisuutta

jaappanian-viikko on kunnialla saatu alkuun: kouluun - kotiin - kouluun...

Pieni ihminen on meillä Isosiskon vieraana, varhaismurkku siis: kolmentoista tai neljäntoista, samana vuonna syntynyt kuin Isosiskokin.
Isosiskon koulu tekee yhteisprojekteja jonkun jaappanialaisen superhyperextradeleuxe-poikakoulun kanssa, vuorovuosin sieltä vieraillaan tänne ja täältä sinne.
Periaatteessa tarkoitus olisi, että Isosisko vierailisi ensi vuonna tässä samassa perheessä, mutta-mutta-ja-mutta: Isosiskolla on edessään ensi ja seuraavana vuonna ainakin kaksi pidempää harrastusmatkaa ja luultavasti myös oman luokan taidematka, joten jo ilmoittautuessa linjasimme että perheestämme yksi lapsi ei voi imeä kuiviin kaikkien muidenkin matkabudjetteja, jokin tai joitakin matkoista on pudotettava pois; elämä on valintoja. Myös Isoveljellä ja Pikkusiskolla täytyy olla mahdollisuus opinto- ja kulttuurimatkoihin. Isoveli lähtee arvattavasti Cerniin hiukkaskiihdyttelemään jossain välissä ja Pikkusiskolle keksitään muuta puuhaa. Alunperin valinta oli helppo: Isosisko inhoaa syvästi a)kalaa b)riisiä c)tungosta, väenpaljoutta ja ruuhkaa. Luonnollisesti hän on jo nyt tullut katumapäälle, takaisin lähtöruutuun siis. Jee.

Tämän viikon ajan nämä pienet jaappanialaiset käyvät muutaman päivän koulua ja tekevät muutaman retken.
Tänään meidän pienellämme on ohjelmassa musiikkia sattumalta Isosiskon ryhmässä, kotitaloutta ja yhteiskuntaoppia. Ja ehkä vielä jotain muuta, tuossa ei taida vielä olla tarpeeksi tunteja?

Tuliaisia saimme aimo läjäytyksen, siitä meitä oli jo vähän varoitettukin.

seinävaate "four seasons, japanese shrine" laitettiin heti keittiön seinälle
Vinoonhan se meni; kuten hraH suupielestään totesi: ei ole feng shuista tietoakaan,
meillä on feng hui!

karkkiaskin kansi "traditional candies, made from tsuptsup"
(en saanut selvää, ehkä sokerista ja riisijauhosta?)

hätäiseen otettu kuva ei tee oikeutta rasian kannelle

"traditional japanese box for New Years food"

Pieni ihminen oli vihkoonsa tarkasti kirjoittanut mitä hän meille toi. Sikäli kun ymmärsin oikein, rasiaan pakataan uuden vuoden ruuat ja kukaties siinä illan mittaan niitä syödään? Joka perheessä kuulemma on yksi tämmöinen, meidän versiossamme on kolme kerrosta. Ja äidit laittavat sinne ruokaa.

Isosisko sai koulupaidan, lisäksi saimme muistilehtiöitä ja metkat keppi-pallopelit.

Tänä aamuna opin että Ohio! on huomenta kyllä se varmaan kirjoitetaan ihan toisella tavalla Sain sisäisen naurukohtauksen kun mietin, että mitäköhän on Idaho! Entä Indianapolis! jälkimmäinen taitaa kyllä olla ennemminkin kreikkaa. hmh.

Kyllä on metkaa.
Jos meillä olisi vähän enemmän tilaa, lähtisin ilman muuta vaihto-oppilashösellykseen mukaan.

On nimittäin ihan jännittävää huomata, että 1) ihminen on aika ennakkoluuloinen otus ja 2) aika usein ennakkoluuloille on jonkinmoista pohjaa.
Kun ennakko-olettaa, että japanialaiset ovat kohteliaita ja hymyileväisiä, niin kyllä se näyttää olevan melkolailla totta.
Myöskin on jännittävää huomata että japanialainen hymyileväisyys tuntuu minun päässäni positiivisemmalta elämänasenteelta kun aiemmin kesällä vierailleiden ihmeellisten ämerikkalaisten.

5 kommenttia:

  1. Ihana tällainen vaihto ystävyyskoulujen välillä :)

    VastaaPoista
  2. Ihania tuliaisia. Tuliaisjuttu on Japanissa edelleen tärkeää. Itsehän olen tunnetusti mokannut jättämällä tuliaiset tuomatta japanilaisille.

    Tuollaiseen rasiaan tosiaan asetellaan uuden vuoden ruokia tai pikkunaposteltavaa. Perinteiset kerrosrasiat tehty puusta ja lakattu usealla lakkakerroksella. Niitä ei saa pestä astiaspesukoneessa. Nykyisin on paljon myös muovisia versioita, jotka kestävät konepesuakin.

    Ihana tuo koululaisvaihto. Minä kyllä suosittelisin, että tyttäresi nollaa matkailubudjetin Japanin reissuun :) Toisaalta voihan se olla vähän ahdistavakin kokemus mennä nuorena hyvin erilaiseen kulttuuriin ja ympäristöön.

    VastaaPoista
  3. Sano sille pojalla ruokapöydässä "Itadakimas" ja sänkyyn mennessä "Konbanwa" :D

    VastaaPoista
  4. Kauniita lahjoja, ja hauska kirjoitus jälleen kerran!

    VastaaPoista