tiistai 6. syyskuuta 2016

Kodin ja koulun välinen yhteistyö

En oikein tiedä, miten suhtautuisin wilmaan tai uuteen ops:aan tai molempiin tai jompaan kumpaan.

Näyttäisi nimittäin siltä, että luovuuden voimat ovat alkaneet jyllertää opettajakunnassa oikein olan takaa.

Yksi opettajista kertoi saaneensa seniorikännykän ja ostaneensa tikkareita kummituksille.

Yksi suloisista kullannuppusistani sai positiivisen wilmamerkinnän kaupungin omaisuuden suojelemisesta. Arvelin hänen heittäytyneen mahdollisesti opettajanpöydän, jaksollisen järjestelmän tai karttalaatikon päälle koulun keittolassa tapahtuneen hernerokkaräjähdyksen seurauksena.
tämä merkintä ylitti ehdottomasti pöytähopeat koulussa -merkinnän, joka sekin on huomattavan lennokas ja samalla jotenkin hivenen epäilyttävä.

Ja viime viikolla wilma vilkutti taas. Tällä kertaa lapsukaista kehuttiin katoavan kansanperinteen varjelemisesta.
Mietin heti kuumeisesti, onko hauenluinen kanteleemme enää paikallaan kartanomme perinnehyllyssä  ja kuinkas kuuluvatkaan kalavaleen kalvealan kaelvalan kalevalan ensisäkeet. (sukuvirttä suoltamahan/ nälkä kurnii suolta mahan? feat. Timo Parvela!)






11 kommenttia:

  1. Olen vakavasti harkinnut jättäytyväni pois töistä, jotta ehtisin lukea kaikki (epärelevantit) Wilma-viestit. Se infotulva on loputon...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. onneksi wilma rauhoittuu kun kouluvuosi pääsee kunnolla käyntiin. Onneksi.

      Poista
  2. Minä tykkään Wilmasta muuten, mutta vihaan niitä ilmoituksia: "Ylihuomenna sisäliikuntakausi, kaikille pelikengät mukaan!" "Huomiselle eväsretkelle saa ottaa pillimehun ja välipalakeksin" Hampaat narskuu pahasti, kun yrität kaupan viimeisenä aukiolohetkenä ostaa sisäkenkiä (niitä ei kannata ostaa puolta vuotta etukäteen kasvuikäiselle) ja sitten vielä kierrä Alepan kautta keksit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja miten kummassa nuo viime hetken ilmoitukset tulevat aina sellaisina päivinä, jolloin itse on kerrankin mennyt ajoissa nukkumaan, ja opettaja puolestaan on ollut erityisen iltavirkku?

      Sitä paitsi, koska rakastan peruskoululaissa ja -asetuksessa aivan erityisesti opetuksen maksuttomuutta koskevaa pykälää, niin miksi ihmeessä edes pitäisi juosta helma hampaissa ostamassa eväitä tai tossuja, jos niitä ei kerran kotona käytetä ;)

      Poista
  3. Mä olin keväällä ihan liekeissä ja intopiukeana uuden opsin vuoksi, mutta nyt olo on jotenkin pettynyt. Mikä muuttui? Muuttuiko mikään? Ehkä odotin vallankumousta ja niitä luovuuden voimia, mutta mun pitäis ehkä antaa lisää aikaa opettajille? Joka tapauksessa aion olla aktiivisesti mukana myös syksyn vanhempain illoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. minua tämä uusi opsi ei hetkauta, kun en oikeastaan ymmärrä, mitä siinä on, mitä ei olisi voinut tehdä jo vanhan opsin aikana?
      Lähipiirin opet ihmettelevät ihan samaa. Ja vanhassa opsissa oli sentään substanssi keskiössä, nyt pitäisi vain olla kivaa ja juoda tiedon lähteestä.
      Ei voi juoda, jos ei tiedä mitä juominen tarkoittaa ja mihin sitä tarvitaan.

      Poista
    2. olinpas kitkerä ja kärkäs, ei ollut tarkoitus :)

      Ilmiöoppimista ja kaikkea muuta sensemmoista poikkitieteellistä voi harrastaa sitten kun on perustietopuoli hallussa. Ensin pitää tietää ihan oikeasti asioita ja faktaa, vasta sitten voi opetella ymmärtämään asioita. Muuten jää maailmaan liikaa onttoja kohtia.

      Äkkiseltään tulee mieleen vanha kunnon alkiomatikka, joka kyllä on hirmu hauskannäköistä mutta täysin käsittämätöntä.

      Poista
    3. Jos ei omassa blogissa saa olla kitkerä ja kärkäs, niin missä ihmeessä sitten ;-) ?

      Mä jotenkin toivoin, että siitä iänikuisesta opettaja puhuu oppilas kuuntelee tai tekee tehtäviä -asetelmasta olis nyt helpompi päästä irti kuin ennen.

      Tiedä sitten, luovat opettajat ovat varmasti olleet luovia, osanneet luovia ja keksiä kaikkea erityistä ja jännittävää ennen tätä uutta opsiakin, mutta nyt sille on ikään kuin enemmän tilaa ja tilausta.

      Sitä mä kirjastontätinä eritoten toivoisin, että niitä erilaisia oppimisympäristöjä ja tiedonhankkimistapoja tosiaankin käytettäisiin: tultaisiin vaikka meille etsimään tietoa, joko hyllystä tai koneelta, ihan sama, taikka vaikka matkalta, jos niikseen tulee. Mutta kovasti nuo tuntuvat luokissaan edelleen nököttävän.

      Poista
    4. Mä luulen että luovat ja ennakkoluulottomat ovat olleet sitä jo aiemmin, ja vanhoja kaavoihinsa kangistuneita ei paljoa opsi heilauta. (olen kyyninen, tiedän sen)

      Mä olen samaa mieltä, olisi suotavaa harjoittaa tiedonhankintaa muualtakin kuin wikipediasta ja suomi24:sta, mutta ymmärrän kyllä opettajia - ekaluokkalais- /ysiluokkalaislauman roudaaminen tiedon lähteille vaatii aikamoista säätämistä ja rohkeutta. On paljon helpompaa olla siellä omien seinien sisäpuolella, kukaan ei ainakaan katoa matkan varrella...

      Poista
  4. Mä olen vain hirnunut pari päivää itsekseni, kun wilmassa oli vesti torille tehtävästä retkestä ja vielä lupa ottaa muutama kolikko mukaan, jos oppilas sattu jotain ostamisen arvoista löytämään. Ja siis räkätykseni ymmärtämiseksi pitänee taustoittaa, että torilla on yleensä ehkä kaksi kauppiasta. os hyvin käy. Toinen myy kukkia ja toinen perunoita. On toki mahdollista, että viidesluokkalaiset eivät pääse perunalaareista ohi, mutta pidän todennäköisempänä, että pääsevät... Joskus toki paikalla on myös niitä mummoille kotimekkoja myyviä kauppiaita, mutta veikkaan, että nekään valikoimat eivät vallan villiksi lapsia saa. Toisaalta nyt alkoi epäilyttää, että pitäisikö sittenkin lattaa muutama kolikko mukaan? Jos joku peruna kuitenkin huutelee ihan vastustamattomasti? Tai vaikka porkkana. Sienien ja puolukoiden kutsulle tuo on taatusti immuuni.

    Jotta mitäs aloitit wilmasta. Mä olen nähtävästi helposti huvitettavissa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)
      liian helppo: ope sanoo että "tänään, uuden opsin ajanlaskun mukaisesti suunnilleen kahdentenakymmenentenä koulupäivänä, askartelemme kaikki omat pikku perunapäät ja menemme nyt ensin yhdessä harjoittamaan markkinataloutta ja sen lainalaisuuksia tuonne torille. Ja sitten askartelemme tahi emme."

      Poista