torstai 22. syyskuuta 2016

kuluvaa viikkoa kuvina

on jo torstai.
Torstai!
Tällä viikolla iltahommia kolmena iltana. En tykkää siitä.
Yleisesti ottaen tykkään siitä osasta työtäni, mutta en tykkää olla iltaisin töissä.


Maanantaina kävin pienellä iltakävelyllä: kaupungin sydämestä löytyi keidas.

maanantaikeidas


Tiistaina olin päättänyt tehdä iltavuoron, menin töihin vasta iltapäiväksi. Olin suunnitellut kaikenmoista aktiviteettia kotiaamuun, mutta talosta olivatkin vedet poikki koko päivän. Kokkasin, pyykkäsin ja tiskasin ihan hulluna aamuseitsemän ja -yhdeksän välillä, ja sain kun sainkin kaiken reilaan juuri ennen kuin vesi katkaistiin.
Sinnittelin sen päälle vielä tunnin kotona, sitten piti lähteä etsimään vesiklosettia. olisi pitänyt jättää aamukahvi juomatta.
Kostoksi kävelin töihin. Oli upea aamupäivä.

tiistaikävely

Keskiviikkoiltaisin koko lauma on hajallaan harrastuksissaan. Minulla oli taas iltahommia. 
Jätin tiskikoneen kylkeen mystisen viestin ensimmäiselle kotiintulijalle, olivat onnistuneet kräkkäämään koodin.

sanavarastoni on suppeahko

Tänään torstaina aamu alkoi mutkikkaiden asioiden selvittelyllä.
Joskus joutuu sellaistenkin eteen töissään. 


mutkikkaiden asioiden selvittelyä


luovuuden voimat jyllertävät iltaduuneissa


Kissaeläintä vaivaa alituinen suljetun oven kriizi. Oven takana on elämä varmasti parempaa.

Kissojen kuljetusboksi on koko kesän ollut kissojen päiväunikäytössä ja varsin keskeisellä paikalla kartanossamme.
Siellä ei koskaan ole ketään. Ei koskaan eikä vahingossakaan.

Tänään pitäisi viedä yksi karvavarvas rokotuksille: etsin kuljetusboksin oven, asensin sen paikoilleen ja lykkäsin kiinni, ettei kukaan vahingossa vangitse itseään päiväksi koppaan.
Johan oli kuljetusboksiin jonoa: molemmat tytsit - Elma ja Arwen - olivat juuri nyt tänä aamuna ajatelleet ottaa torkut kopassa.
Ne kuopivat ja ruopivat ja valittivat ja vaikersivat että ovi auki ja heti.

Kun avasin kopan oven, oli maailma taas järjestyksessä ja molemmille tuli yhtäkkinen tarve puuhastella jotain aivan muuta.
Seuraavaksi ne löytyivät vessasta jemmaamasta kynsisaksia maton alle.




2 kommenttia:

  1. Kyllä se kissaeläinkin näköjään osaa epäillä, että jos ovi suljetaan, niin sen takana on jotain kiinnostavaa :) Itsehän olen oppinut jo siihen, että jos aion kotona syödä karkki salaa, sitä ei missään tapauksessa kannata tehdä suljetun oven takana ;) ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. äitiyden kaksi kultaista sääntöä: älä koskaan sulje ovea, älä koskaan istu alas :)

      Poista