Puhukaa kauniisti toisistanne
Puhukaa kauniisti toisillenne
*
Olen viime aikoina joutunut työssäni keskelle sotkuisia parisuheavioerodraamoja.
Ja ei, en ole parisuhdeneuvoja, en terapeutti enkä lastensuojeluvalvoja.
Mutta ystävät rakkaat, puhukaa kauniisti toisillenne ja toisistanne.
Ihan joka päivä.
Mielellään jo ennen sitä kriisiä.
Ja jos nyt kuitenkin kriisiydytte, niin kiltit rakkaat ystävät: älkää tuoko sotkujanne ventovieraiden ihmisten eteen.
Ette kumminkaan pysty sanomaan enää mitään, mikä muuttaisi tilanteenne toiseksi. Ja se vieras ihminen joutuu todella hankalaan välikäteen, kun se ei oikeastaan tunne kumpaakaan teistä.
*
Omituisia kysymyksiä, joihin olen törmännyt työssäni:
osaatko kertoa ketkä ovat tässä kuvassa (kuva ajalta ennen syntymääni)
mitä koulua lapseni käy
mikä bussi menee sinne
Aamen! Varmasti toimivin parisuhdeneuvo ikinä :)
VastaaPoistaOlen niin samaa mieltä kanssasi. Kohtele toista niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan, sama pätee puhumiseen. En ymmärrä ihmisiä jotka haukkuvat puolisoaan tai puhuu toisesta epäkunnioittavasti. Itse ainakin pyrin puhumaan puolisostani kauniisti ja ihanasta puolisosta on helppoakin puhua kauniiseen sävyyn.
VastaaPoistaErittäin hyvä vinkki. Olimme joulun alla mieheni kanssa bussiretkellä, ja pari penkkiriviä taaempana istuvan pariskunnan mies piikitteli ja kuittaili vaimolleen jatkuvasti. Erittäin ikävää kuunneltavaa, oli sitten tarkoitettu vitsikkääksi tai ei. Kun nousimme retken päätteeksi bussista, kiitin ihan ääneen miestäni siitä, että hän ei ikinä puhu minusta rumasti muiden kuullen. Itsekin pyrin aina samaan. Vinkin toisessa osassa on meillä enemmän petrattavaa, vaikka ihan kohtuullisella tolalla sekin on. Tuttu neuvo sinänsä tämäkin: Äitini ripusti joskus mummun ja papan keittiön seinälle lapun, jossa luki 'muistakaa puhua nätisti toisillenne', kun vanhukset jaksoivat riidellä jatkuvasti vielä viimeisinä yhteisinä vuosinaankin.
VastaaPoistaHyvä vinkki ehdottomasti. Välillä meillä on petrattavaa. Emme (tietääkseni) puhu ikävästi toisistamme, mutta kiireen ja stressin keskellä äänensävy ja sanat toiselle voivat olla jotain muuta kuin niin kauniimpia sanoja... :( Tsemppauksen paikka!
VastaaPoistaNäin juuri. Välillä ihmettelen myös sitä, miten ihmiset kirjoittavat puolisoistaan (ja henk. koht. asioiataan muutenkin) somessa. Tietenkin erilaiset suljetut, vaikkapa vanhemmuuteen liittyvät, vertaistukiryhmät on tarkoitettu juuri siihen, että siellä saa avautua ja saa vertaistukea kaikenlaisiin asioihin. Ja se on tärkeää. Mutta silti. Hurjalta tuntuu.
VastaaPoistaJa ihmeen usein näkee tällaista surullisen avointa tilitystä myös ihan julkisilla Facebook-sivuilla. Vaikea ymmärtää tätä. Itse en puhu puolisostani ikinä kielteiseen sävyyn edes lähimmille ystävilleni. Jos jotain on hampaankolossa, se selvitetään kahdenkesken (ja mieluiten vielä edes suht rakentavasti).
Kiitos kaikki <3!
VastaaPoistaTämän parisuhdevinkin takana seison: on tahdon asia puhua kauniisti ja arvostavasti läheisistään.