viikon varrelta

Olen yrittänyt ylläpitää henkistä moraaliani keksimällä erimoisia teemaviikkoja.
Nyt alkaneen viikon nimi on aktiivisuusviikko. (on ollut mm. iloiset eväät -viikko; säästäväisyysviikko ja kauneusviikko)

Ollaan nyt sitten blogiaktiivisia.


Viime viikolla tapahtui:

Lapsukaiselle tuli postia: isänmaa kutsuu poikastaan.
enhaluu. enrupee. kyllä en ole vanha.



Pohdiskelimme teinien kanssa elämää.

Yhden mielestä maailmankaikkeus on meidän ympärillä mutta me ei olla sen keskellä.
Se on kuulemma lohdullista.

Toinen haluaa että opet niinku huomaa mut mutta ei niin että ne huokailee ja hengittää.

Olemassaolon merkityksellisyys, huomatuksi tulemisen tärkeys - sitä kai me kaikki pohdiskelemme. Isot ja pienet.



Viikolla oli mummopiirini kokoontuminen. Miten voikin olla joku juttu niin voimaannuttava?
Joka kerta ihmettelen, onko minulla muka mitään annettavaa kenellekään.
Joka kerta olen saamapuolella itse.


Alkoi näyttää keväältä.
Päätin heti, että tarvitsen takin ja farkut ja kengät ja paitoja ja uuden kampauksen.

13 kommenttia:

  1. Tänään valui räystäät oikein kunnolla täälläkin. On se kevät - ja ei, ei me olla vanhoja vaikka lapset saakin tuollaista postia. Meille tuli jo viime vuonna ;-)

    VastaaPoista
  2. Kääks, mikä opas! Heti kyllä tuli mieleen, että voiko äiti lähteä mukaan henkiseksi tueksi :D :D :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävi ilmi, että minä olen perheen ainoa pasifisti, jonka mielestä koko juttu on outo keksintö.
      Kaikki muut riviinjärjestyivät suunnilleen sekunnissa ja olivat jo lähdössä marssille.

      Poista
  3. Ei olla vanhoja. Mäkään en ole vaikka intti käyty kohta 6 vuotta sitten😂 Se on mutsillekin vaan oppia irtautuminen ja hyvä niin.
    Teemaviikot voisi olla hyvä idea mullekin. Hmm...Mitähän sitä keksisi.
    Keväthankintahalut kuulostaa piristävältä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimim. kielioppi kohdallaan😂

      Poista
    2. Nimim. kielioppi kohdallaan😂

      Poista
    3. Kyllähän tää intti ja kaikki muu taitaa olla sellainen vääjäämätön tosiasia suomalaisessa elämässä.
      En murhetu niinkään irtipäästämistä, vaan sitä että onko mulla muka oikeasti jo niin iso lapsi?

      Poista
  4. Ei olla vanhoja. Mäkään en ole vaikka intti käyty kohta 6 vuotta sitten😂 Se on mutsillekin vaan oppia irtautuminen ja hyvä niin.
    Teemaviikot voisi olla hyvä idea mullekin. Hmm...Mitähän sitä keksisi.
    Keväthankintahalut kuulostaa piristävältä!

    VastaaPoista
  5. Totta mooses on kevät! Se tuoksuu ja on jo käsin kosketeltavissa.
    Valoa viikkoon!

    VastaaPoista
  6. Heh, meidän nuorimies sanoi kolmen vanhana yhtäkkiä, ettei koskaan mene armeijaan. Me ihmeteltiin, että mistä se nyt tuollaista on saanut päähänsä. Miten se on edes kuullut mistään armeijasta... Oltiin sitten 14 vuotta hiljaa asiasta ja katsottiin, että mitä kaveri sanoo kun tuo vihkonen tulee kotiin. Ihan kävi kuten teilläkin :)

    Uudet kuosit ja kutrit. Niistä on ihana kevät tehty (Vielä kun joku kirkastaisi nuo ikkunat, mutta sehän ei nyt kuulu tähän.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. meillä oli armeijan esteenä monta vuotta se, että siellä kuulemma tarjotaan hernesoppaa kerran viikossa. Ja se on inhokkiruoka nro1.
      No, hernari on edelleen vastenmielistä, mutta lapsi ei silti aio ruveta ainakaan totaalikieltäytyjäksi :)

      Poista