loman ensimmäinen viikko

Tuntuu vapaalta; ajantaju katoaa hiljalleen. 

Aamulla herätessä ei tiedä, mitä kello on, tai mikä päivä on. 

Luen jos luetuttaa, teen ruokaa jos kokkauttaa. 

Tai sitten en.

Lauantaina oli toimelias päivä.

Yhdellä oli kisakiipeilyä Helsingissä, siellä piti olla aikaisin aamulla. 

Suurina seikkailijoina ja maailmankansalaisina söimme pystyaamupalan Kampissa ja matkasimme metrolla Herttoniemeen ihan noin vain. Teini oli ihan että ooo ja vau. Se on ollut metrossa kerran elämässään, Tukholmassa, monta vuotta sitten. Minä olin ihan kuul, koska minähän matkustelen metrolla ihan alvariinsa eli viimeksi siellä Tukholmassa melkein monta vuotta sitten.

Jätin sen seinälle kiikkumaan ja metroilin takaisin Helsinkiin, siellä oli seuraavan bussilastillisen kyydissä lisää teinejä. 

Heivasin ne Lintsille.

Tai oikeastaan Töölönlahden rantaan, koska ne hermostuivat siihen kun kyselin koko ajan että onko nälkä, jano, vessahätä tai vilu.

Piti mennä anopin kanssa vaeltelemaan Hietaniemen hautuumaalle, mutta mentiinkin äidin kanssa syömään Kiasmaan ja siitä valokuvataiteen museoon Kaapelitehtaalle.

Heikki Willamon Myyttinen matka mietitytti meitä pitkään. 

Piti kiertää kahteen kertaan koko näyttely.

Kiehtovaa.

Haimme huvittelevat teinit Lintsiltä: ne muistivat tulla ajoissa ulos, kiipeilijä tuli kumminsa kanssa kiipeilynjälkeisiltä hurvituksiltaan Kamppiin.

Bussissa minulla oli seuranani neljä uupunutta ja vähän uupumuksesta ärtyisää teiniä. (ja äiti, en jättänyt sitä Helsinkiin. enkä teinejä. olen seuramatkailun sankari. en eksynyt yhtään kertaa * ja toin takaisin yhtä monta kuin oli lähtenyt liikkeellekin!)

Tämän viikon ämpärissä seuraavaa:

- paidan ompelu mistä kaavat ja työohje

- valokuvakirja viime kesän tapahtumista

- pyöräilyä edes vähän

- palapeli?

- muista ostaa kynsilakan poistoainetta teini maalasi minulle  kynnet, ne ovat päheät, mutta eivät pysy mukana jatkuvassa käsienpesussani. näyttää kaamealta kun päheys rapisee pikkuhiljaa. se on kammottavan vertauskuvallista, minun päheyteni rapisee hiljalleen.

* eksymättömyys pitää mainita, koska viimeaikaisiin saavutuksiini kuuluu mm. eksyminen mamman ja papan rintamamiestalon kellarikerroksessa.
siitä kyllä riittää huvia koko suvulle ihan alvariinsa.
minkä minä sille voin että eksyin. hraH meni ulkokautta ja minä menin sisäkautta ja eksyin. siellä on kaikenmoisia umpikujia joka puolella.