Olen pitänyt taukoa kutomisesta useamman vuoden: koko kroppa tuli siitä jossain vaiheessa kipeäksi ja kurjaksi.
Tänä syksynä päätin ottaa elämäni riskin ja nykertää jotain pientä, vaikka sitten kerros kerrallaan.
Hajahuomioita:
1. ei se ollutkaan ihan niin pahaa ja kipeyttävää. Jos maltoin nykertää alle puoli tuntia kerrallaan
2. ei se ollutkaan ihan niin kivaa kuin muistin. Hitsivieköön, esim. lapasia täytyy tehdä kaksin kappalein!
3. Puoli tuntia on naurettavan lyhyt aika, jos meinaa joskus saada jotain valmista. Varsinkaan jos ei tee sitä päivittäin.
4. miksi kässänopeni opetti, ettei kunnon käsityössä ole yhtään solmuja? Miten ne langat oikein kuuluisi päätellä? Teenpä niin tai näin, lopputulos on julma.
Tarkoitukseni oli osallistua Naistenpankin kuvakisaan Villeillä Vantuilla, mutta erinäiset syyt - lähinnä riittävä puolituntisten puute - viivyttivät valmistumista.
Tässä ne nyt kuitenkin ovat:
Villit Vanttuut #neulonaiselleammatti #naistenpankki
Vau ja respect! Tosi hienot tumput!
VastaaPoistakiitos!
PoistaOnpa ihan sikahienot!!!
VastaaPoistaYstävä just tilas kyseisen kirjan ja aikoo kutoa eläköityvälle kirkkoherralle Jeesuslapaset. Killeri-idea, musta.
onko olemassa joku villien vanttuiden kirja?
Poistaminä rykäisin nämä ihan omasta päästä, ilman minkään valtakunnan ohjetta (ja sen kyllä huomaa)
On, ja just tuolla nimellä, taitaa olla kaksikin osaa!
PoistaOnpa kivat lapaset! Mies taisi ostaa minulle synttärilahjaksi jotain "Naisten pankin"-lankaa. Eilen hain kirjastosta Villit Vanttuut 2. Ykkösosa mulla onkin jo lainassa. Nyt tarvitaan enää aikaa neuloa. Se on se vaikein osa tätä hommaa. Lankojen hamstraus on ehdottomasti helpointa mulle.
VastaaPoistaKivaa viikonloppua!
Enpä tosiaan tiennyt, että on tämänniminen kirja olemassa. Täytyy varmaan käydä silmäilemässä sitä.
Poista