Keittokysymys

Talouden viimeinenkin kesälorvehtija palautetaan säilytyspisteeseensä huomenna.

Haikeansuloinen helpotus, kun normaali arki taas alkaa.

Hyvästi joutilaisuus, tervetuloa säntillinen elämä!

Ryhdistäydyin hetkellisesti koomastani ja kehittelin puoliravitsevaa ruokaa alatinälkäisille: couscousotto (eli tuttavallisesti kusotto; nimen on keksinyt ystäväni - en minä)

Arkinen pikakusotto isossa paistokasarissa

tukkula valinnaisia kasviksia (esim. pussillinen hemppaa) (minulla oli pari sipulia, pari porkkanaa, maissia)

rasiallinen valmiiksimaustettuja broiskusuikaleita

couscousryynejä, vettä, liemikuutio, rippula tuorejuustoa /creme bonjouria.

Silppua kasvikset tai avaa pussi ja heitä pannulle öljyyn kuullottumaan hetkeksi.

Paistele samalla höökillä suikaleet.

Lisää couscousryynit ja sopiwasti vettä + liemikuution murena sekä nökkäle tuorejuustoa tai cremebounjouria.

Anna maustua hetkonen.

Tarjoile salaatin kanssa. (minulla oli tomaatti-sipulisalaattia ja maustekurkkua)

Jos tämän valmistumiseen menee enemmän kuin vartti, rahat takaisin. Ei ole pikaruokaa enää se.

Tai sitten pitää opetella silppuamaan nopeammin.

Olen lukenut keittokirjahistoriikkia. Olen totaalisen ihastunut entisaikain mittayksiköihin. 

Omppupiirakka on syksyinen välttämättömyys. 

Oletteko samaa mieltä mikään ei ole niin kodistuttava kuin kanelin tuoksu?
En välitä omenapiirakasta oikeastaan yhtään, enkä ole mitenkään hurmaantunut kanelin mausta, mutta voi hyvät hyttyset miten ihanan kodistuttavalta se tuoksuu!

Kuten kaikki tiedämme terveys, siveys ja perheonni punoutuvat keittokysymykseen.

Ja kas näin olen kantanut oman osani kansamme kotoisan elämän parantamisesta keittokysymysten osalta.