Asioita jotka todellatodella harmittavat

1. Olet jemmannut työpaikan kaapissa Äärimmäisen Hätätilanteen Suklaapatukkaa äärimmäisen hätätilanteen varalta.
Sitten tulee päivä jolloin ihan selvästi on äärimmäinen hätätilanne.
Suklaa ei ole ollenkaan niin hyvää kuin muistit, se maistuu suussa väärältä ja siitä tulee ällö olo. Eikä auta yhtään äärimmäisessä hätätilanteessa.
Pikemminkin äärimmäinen hätätilanne vain kehkeytyy vielä äärimmäiseksi koska on ällö olo ja lisäksi keskeneräinen suklaahimotus.

2. Olet tehnyt skviljoona varausta kirjastosta ja kärkyt niitä sähköpostissa.
Yksi tai kaksi varausta tärppää ja menet hakemaan ne.
Tarkistat sähköpostin vielä kerran kirjastossa uusien tärppien varalta. Ei mitään.
Menet bussiin ja klinks kilahtaa sähköpostissa ilmoitus uudesta saapuneesta varauksesta.


Miksi aina käy niin?
Siinäpä visainen pähkinäinen purtavaksi.

13 kommenttia:

  1. Haha, toi kakkonen - joka kerta. Siis ihan JOKA kerta. Välillä jään kärkkymään kirjaston lähistölle ja odottamaan sitä viestiä, mutta ei auta, se tulee vasta kotimatkalla.

    Mulla on luokassa Äärimmäisen Hätätilanteen Rusinoita, joista en oikeasti tykkää ja niinpä ne ovat unohtuneen aina kaikkien muiden hätätilaeväiden varjolla (lue: suklaan). Tänään koetta valvoessa iski se äärimmäinen hätä ja oli pakko turvautua rusinoihin, mutta ne OLI HOMEESSA. Siis WTF, rusinat??? Eikö ne ole semmoista maailmanlopun ruokaa, jotka kestää hurrikaanit, ydinsodat ja nälänhädän?? Ei näköjään. Jatkan suklaalinjalla.

    Kivaa viikonloppua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voiko rusinat mennä homeeseen? kannattaisiko perustaa joku kokeellinen viljelmä, ties mikä uberantibiootti tai vastaava niissä saattaa kasvaa?

      Poista
  2. Kohta kaksi check. Töissä huomaan sen tosi usein tapahtuvan ja välillä tosiaan harmittaa asiakkaan puolesta kun tietää, että matka on pitkä. Toisaalta noutoaikakin onneksi on ja käyvät kuulemma kylillä muutenkin kuin kirjastossa - ruokaa hakemassa ja sellaista muuta turhaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. miten te kirjastotädit oikein teette sen?
      istutte muina kirjastotäteinä kirjapinojen päällä ja sitten kun asiakas on lähtenyt, niin hihitellen viette varaushyllyyn ja laitatte sähköpostia päälle? ;)

      Poista
  3. Toi on kyllä kastanja... ��
    Mari

    VastaaPoista
  4. Voi miten harmillisia asioita! Erityisesti tuo suklaa-pettymys koskettaa meikäläistäkin, syvältä... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. suklaapettymys on tuskallinen pettymys. varsikin kun syön nykyään suklaata aika harvoin...

      Poista
  5. Lämpimästi suosittelen tekemään itse oikein hyvää raakasuklaata (perusohjeeseen tapaan lisätä rusinoita, appelsiininmakua mistä milloinkin ja paljon paljon pähkinöitä, sekä hunajaa tietysti). Säilyy pakkasessa sen minkä tekijä malttaa, mutta ei koskaan tuota pettymystä, kun ite tekkee :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no nyt kuulostaa herkulta! mistä löytyisi hyvä raakasuklaaohje - voisi kokeilla jouluksi?

      Poista
    2. Olen todella huono noudattamaan ohjeita :D joten teen aina kaiken leivonnankin niin sanotusti heittokädellä. Olin jossain vaiheessa raakasuklaan suurkuluttaja, joten siihen syntyi sellainen tuntumataito, eli sen "taikinan" pitää olla kuin paksua kiisseliä, niin se on ok.
      Sulata kaakaomassaa vajaa kourallinen ja kaakaovoita pari kourallista
      Lisää puoli desiä kookossokeria, hunajaa tai millä haluat makeuttaa ja sulata se joukkoon.
      Raakakaakaojauhetta sekaan desi, vajaa pari, ehkä
      Sekoittele kuuman vesihauteen päällä, kunnes on tasaista soppaa.
      Heitä joukkoon kaikkea kivaa, vaikka pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä ja marjoja, sinne tänne esanssitippoja esim. appelsiini, minttu, vadelma. Välillä turmelen raakasuklaa-idean myös heittämällä sinne sekaan paljon rusinaa (on niin hyvä yhdistelmä.)
      Ja sinnehän voi heittää myös sattumiksi lakuja, marmeladeja, mitä nyt mielii.
      Sitten suklaasoppa kaikkine hyvine pellille, jolla on leivinpaperi. Pelti kylmään - sitä varten on keksitty pakkaskelit :)
      N. 15 minuuttia ja valmista tuli.
      Pakastan suklaan sopivina annospaloina pakastepussissa ja ne säilyvät todella sen, minkä leipojan maltti kestää.

      Se on hieno hetki, kun katsoo pellin kokoista suklaalevyä. Silloin sitä ajattelee, että kyllä se onni on joissain asioissa koosta kiinni :))

      Poista
    3. no nam; täytyy yrittää testata jossain käänteessä :)

      Poista
  6. Hei unohtui kookosöljy, sitä voi laittaa pari ruokalusikallista.

    VastaaPoista