Sekalaista sälää ja roipetta

mitä en tehnyt viikonloppuna:

- en nukkunut tarpeeksi monia päikkäreitä -> päikkäreiden nukkumisen onnistumisesta on tullut hyvän viikonlopun mittari.

- en mennyt kahvilaan lukemaan kirjaa -> jostain syystä kuvittelen että kirjan lukeminen kahvilassa olisi jotenkin mukavan rentouttavan viikonloppuista. En ole ikinä kokeillut sitä, tekisi mieli. Niin kuin sillä tavalla, että ihan varta vasten menisi kahvilaan vain lukemaan. (olin kyllä katsomassa jalkapalloa Lehtorin kanssa, eli kantapaikassa lukemassa, mutta ei se varmaan ole ihan sama asia. Siellä on niin huonot penkit)

- en aloittanut jouluhössötystä vaikka mieli teki -> jostain syystä olen tänä vuonna jo ihan monta viikkoa ollut aivan jouluhepakassa. Yritän säilyttää maltin vielä muutaman päivän ja sitten räväytän jouluhysterian täysille. Missäköhän kaikki valot ja muut ihanat jutut ovat? Mistä löytyy lattialistojennuohoushammasharja?

- en tehnyt palapeliä taaskaan -> se on ihan vaiheessa, pitäisi saada valmiiksi ennen joulua, että päästään syömään yhteiseen pöytään.

- en tehnyt kotihommeleita -> kyllähän nyt ihmisellä on muutakin tekemistä kuin kotihommelit. Paitsi tein kyllä vähän ruokaa ja leivoin leivän.

- en mennyt tarpeeksi ulkoilemaan kun oli nätti ilma.


Sunnuntai-iltana tajusin, miksi viikonlopuista jää aina niin keskeneräinen ja jotenkin multityydyttymätön olo.
On ihan hirmuisen paljon asioita joita voisi tehdä ja haluaisi tehdä ja pitäisi tehdä.

Vaikka viikonloppu oli ihan hyvä: luin pari kirjaa, vietimme aikaa yhdessä erilaisilla kokoonpanoilla, kävimme ystäväperheen kanssa ulkoilemassa, nuoriso huolehti pinnallisesta kotihommastelusta...
silti tuntuu siltä että melkein kaikki jäi tekemättä ja kokematta.

Pitäisi osata lyhentää mentaalista haluaisin /pitäisi /voisi /on aivan pakko -listaa.


**

Kaipaan kirjoitusaiheita.

Toivepostaustilaus: mikä askarruttaa mieltäsi, mistä haluaisit lukea?

ps. ihan vähän annoin periksi jouluhengelle.

Testasin himmelintekoa.

Koeajoin nuukuuksissani ensin mehupilleillä, ei se ihan mahdotonta ollut. 

pientä laittoa toki, jos ihminen on taipuvainen mittaamaan silmämitalla. Voi olla ettei tullut ihan symmetrisiä tahokkaita.

ps2. Lehtoriin iski mustaperjantain hysteria. Se varasi meille matkan maailmalle keväällä.

Minä olin ajatellut että nuoriso tulee roikkumaan lahkeessa ja inisee että älkää menkö ja älkää jättäkö ja mikseimepäästä mukaan. Höh ja pöh. Kaksi kolmesta tuuletti, yksi oli vähän että aijaa ja kaikki kolme sanoivat että menkääpois. 

Syksyn kakskytvee avista -juhlareissu toteutuu siis muodossa kakskyt-ja-puolvee -fiesta.