Maaliskuu on ollut hyvä lukukuu: monenlaisia, erilaisia, kiehtovia kirjoja!
Kiira Korven ja Eva Wahlströmin elämäkerrat olivat hengästyttäviä lukukokemuksia vahvanherkistä nuorista urheilijoista.
Naurunhyrskettä kaipaavalle suosittelen Anneli Kannon Ihan pähkinöinä tai vaihtoehtoisesti Katri Siskon 30 ennen 30.
Lue maaliskuun kirjoista ihan mikä vain - kaikki antavat jonkin oivan näkökulman olemassaoloon.
Maaliskuun luetut:
Scott Douglas: Juoksu on parasta terapiaa. Poista stressi ja ahdistus - elä onnellisemmin. Selkeä esitys juoksemisen vaikutuksesta masennukseen ja ahdistukseen. Kirjan mukaan aerobisella harjoittelulla on lääkitykseen rinnastettava vaikutus aivojen (ja sielun?) hyvinvoinnille. Valitettavasti kirjassa ei neuvottu, miten juokseminen sopii polvien hyvinvoinnille. Tarvitsen lenkkarit.
Pamela Druckerman: Mademoisellesta madameksi. Luin tämän kirjan jo kertaalleen alkuperäiskielellä, ja ajattelin silloin etten lukisi sitä uudelleen suomeksi. Kirja osui hollille kirjaston sinua saattaisi kiinnostaa myös -hyllyssä, joten lainasin ja luin. Kirja oli suomeksikin pätkäinen kokoelma havaintoja keski-ikäisyydestä, amerikkalaisuudesta ja ranskalaisuudesta ja aikuiseksi tulemisesta. Viimeistään nyt pitäisi itse olla aikuinen ja valmis laittamaan asiat järjestykseen. En ole. Vieläkään.
Holly Bourne: Katsokaa miten onnellinen olen. Onnellisuuskirjailija Torin oma elämä ei ole some-kelpoista, silti hänen some-päivityksensä kertovat täydellisen ihanasta elämästä ja parisuhteesta. "Haluan välittää siitä miltä kaikki tuntuu, en siitä miltä kaikki näyttää." Hykerryttävän hauska ja silti vähän kipeä kertomus: oivallista chicklitiä jossa pinnalta kepeässä tarinassa on syviäkin sävyjä. Kirjastonsinua saattaisi kiinnostaa myös -hyllystä. Yhden viikonlopun iltalukemista. Nuorisokirjailijana debytoineen Bournen uusi aluevaltaus chicklitin puolelta on sujuvasanaista ja mukavan suorasukaista luettavaa.
Donna Leon: Maalliset jäänteet. Olen lukenut tämän kirjan jo kertaalleen alkuperäiskielellä: nyt vuorossa suomennos. Tarina oli osin unohtunut, uudelleen lukeminen oli siis ihan paikallaan. Uudemmat Brunetti-kirjat ottavat vahvasti kantaa ympäristöasioihin ja turismiin Venetsiassa, niin tämäkin. Brunetti lähtee lepolomalle Venetsian ulkopuolelle, soutelemaan ja nauttimaan meri-ilmasta, kunnes soutukumppani katoaa yllättävästi myrskyssä. Nautiskelin yhden junamatkan verran helteisestä italialaisesta kesästä ja herkullisista ruuista: Leonin kirjat ovat aina todellisia lepolomia Italiassa.
Jenni Karjalainen: Setäkuiskaajan käsikirja. Miten tullaan toimeen työelämässä setien kanssa? En ole useinkaan kunniaksi tämän päivän tiedostaville naisille, mutta setäkuiskauksen keinot ovat olleet jo vuosia käytössäni - jo ennen kuin setäkuiskaamista oli edes virallisesti keksitty. Itseni kanssa en pärjää, mutta setien lävitse olen osannut nähdä koko nykyisessä työpaikassa työskentelemiseni ajan. Seuraavaksi täytyy siis kehittää omaa osaamistani. Hauska, kepeällä otteella kirjoitettu kirja olennaisen tärkeästä asiasta: ihmissuhteista työelämässä. E-kirja.
Eve Meijer: Mistä valaat laulavat. Eläinten kielistä ja kommunikaatiosta, filosofisista lähtökohdista. Olin liian pinnallisella tuulella pohtiakseni kovin painokkaasti kielen olemusta, universaalikieltä ja kieliopin syvimpiä salaisuuksia; olisin mieluummin lukenut tarinoita eläinten kommunikaatiosta yleensä. Erittäin kiinnostava kirja, toivon että olisin jaksanut pohtia kieltä syvällisemmin (laina-aikakin tuli vastaan): muistelin vuosi sitten lukemaani kirjaa Don't sleep, there are snakes jossa käsiteltiin piraha-heimokieltä. Tämä kieli yksinkertaisuudessaan on epätyypillinen ihmiskieleksi - ja toisaalta taas eläinmaailmasta nykytutkimuksen keinoin on löydetty hyvinkin kompleksisia kommunikaatiojärjestelmiä. Pitääkö kieli määritellä uusiksi? E-kirja.
Suvi Bowellan: Ihana herkkyys. En ole vieläkään oppinut, ettei minun pitäisi lukea hitaan elämän kustantamia kirjoja. En pidä kirjojen ylisöpöstä kuvituksesta, herkistä pikku mietelauseista ja vaahtokarkkimaisesta ulkoasusta. Virittäydyn heti väärin koko lukukokemukselle: pidän kauneudesta mutta en ällösöpöydestä. Pidän vaaleanpunaisesta ja voikukanhahtuvistakin joissain olosuhteissa, mutta en kirjoista joiden sivut ovat täynnä vaaleanpunaista ja voikukanhahtuvaa ja kaunokirjoituksella rakentamalla rakennettuja huoneentauluja. Voimaannuttava kauneus on minulle jotain aivan muuta kuin voikukanhahtuvat iltataivasta vasten.
Tunnistin herkkyyspiirteitä itsessäni ja olen herkkä - varsinkin sosiaaliselle kuormitukselle. Silti tämä kirja ärsytti ihan suunnattomasti: kun minulle auttaa meditointi ja kun minä vetäydyn kesämökille joogaamaan ja kun minä haistelen jasmiinitikkuja, pitäisi kaikkien muidenkin se oivaltaa. Vaikka omakohtaisuus tuo kirjan lähemmäksi lukijaa, ei tietokirjatyyppistä opusta pitäisi kirjoittaa minä-näkökulmasta: on valittava jompi kumpi. Joko elämäni herkkyyteni kanssa tai ylipäätään elämä herkkyyden kanssa. Kirjoittajan oma kokemus ei ole kaikkien yhteinen kokemus. Herkkyys on piirre joka on hyvä tunnistaa itsessään. Kirjoittajan mukaan kyse ei ole diagnoosista, eikä herkkyys oikeuta huonoon tai yliprinsessamaiseen käytökseen, silti minulle tulee kuva juuri sellaisesta ihmisestä: "kun mulla nyt on tää herkkyys..." Luultavasti syynä on oma kykenemättömyyteni käsitellä itseäni.
Katri Sisko: 30 ennen 30. Elinalla on kolmenkympin kriisi: ei miestä ja liian pitkä to do -lista. Pitäisi laihduttaa, vähentää alkoholin käyttöä, käydä nettideitillä, juosta maraton, tehdä vaikutus kollegaan, opetella sähköisen oppimisalustan käyttö, pukeutua aikuismaisemmin...Hyväntuulista omakustanteista perus-chicklitiä, joka olisi ansainnut paikkansa jonkin kustantamon kustannusohjelmasta. Kotimaiseksi chicklitiksi nimittäin uskottava kuvaus tästä ajasta ja tavallisesta ihmisestä. Vähän himoshoppaaja-tyylinen tarina ja hahmo, jonka hosellus herättää juuri sopivasti myötähäpeää ja myötätuntoa. Taisi löytyä blogisuosituksen perusteella.
Eva Wahlström: Rajoilla. Nyrkkeilijä Eva Wahlströmin muistelukset veivät henkeäsalpaavasti mukanaan: luin herkeämättä parissa päivässä. Kahden hyvin erityyppisen urheilijan (Korven ja Wahlströmin) lähes peräkkäin lukemani muistelukset kuvasivat jännittävällä tavalla lajilleen aivan uupumukseen saakka omistautuneen tiukan ankaran luonteen kipuilua urheilun vaativassa maailmassa. Siinä missä Korven muistelukset olivat avoimet ja tyylikkäät, olivat Wahlströmin muistelukset puolestaan avoimet ja räväkät: laji kuultaa läpi - valikoituuko urheilija lajiinsa vai vaikuttaako laji urheilijaansa? Kipua ja särkyä riitti: lukeminen oli tuskallinen myötäelämisen prosessi. Suositus tälle! E-kirja.
Katja Lahti: Lasitehdas. Kahden (kolmen?) erilaisen perheen kohtalot kietoutuvat yhteen jälkikasvun kautta. Mitä vaikuttaa yhteiskuntaluokka ja tulotaso perheen elämään; auttaako lottovoitto? (lottovoitto jää lopulta vähän irralliseksi sivujuonteeksi kuitenkin). Tarkkaa ja osuvaa, tummasävyistä elämää, tarinan olisi voinut lopettaa jouluun - kirjan viimeisessä osassa oli paljon irrallisia langanpäitä ja pamflettimaisuutta. Sujuvaa bussimatkalukemista. E-kirja.
Minnie Darke: Tähtiin kirjoitettu. Paikallislehden toimittaja Justine päätyy peukaloimaan lehtensä astrologigurun ennustuksia lähettääkseen viestejä entiselle ihastukselleen horoskooppipalstan kautta. Horosooppeja vain lukee niin kovin moni muukin. Sympaattinen, hauskasti tähtimerkkien ja horoskooppien ympärille rakentuva sadunomainen kokoelma rakkaustarinoita, perhetarinoita, etsimisiä ja löytämisiä. Hyvänmielen viikonloppulukemista.
Tuija Lehtinen: Armon aika. Apteekkimaailmaan sijoittuva vähän sekava ennestään tuttu perushömppä välipalalukemisena bussissa. E-kirja.
Kiira Korpi - Jere Nurminen: Ehjäksi särkynyt. Koskettava ja puhutteleva elämäntarina. Kertovaan ja henkilökohtaiseen sävyyn kirjoitettu, avoin kuvaus urheilumaailman vaativuudesta, urheilijan loppuunpalamisesta ja urheilijaidentiteetin muuttumisesta. Positiivinen kasvukertomus, rehellisen ja avoimen tuntuinen elämäntarina. Kosketti vahvasti, tuli ihollekin. Löytö e-kirjastosta puolivahingossa: kirjan aiheuttama hype on mennyt minulta kokonaan ohitse. E-kirja.
Tim Peake: Kysy astronautilta. Kaikki avaruudessa elämisestä. Brittitaustaisen astronautin hauskasti ja eloisasti kirjoittama kysymys-vastaus -kirja avaruudesta ja astronauttiudesta. Fysiikkapuoleen en jaksanut keskittyä, mutta kaikkinensa kirja on selkeä ja helppotajuinen avaruuselämä-kuvaus, veikkaisin että alakouluikäinenkin avaruusentusiasti pystyy lukemaan tätä, innostumaan ja saa vastauksia kysymyksiinsä. Kysymykset on ryhmitelty avaruuslennon mukaiseen, kronologiseen järjestykseen alkaen siitä, kuinka astronautiksi tullaan ja päättyen suunnilleen siihen, mikä oli ensimmäinen ateria avaruudesta paluun jälkeen. Luin suunnilleen vuosi sitten amerikkalaisen astronautti Scott Kellyn Vuosi avaruudessa. Pidin siitä, ja kun Scott sattui oleilemaan avaruusasemalla myös Tim Peaken kanssa, oli kuin olisin ollut tuttujen kanssa. Tuttuuden ja kodikkuuden tunnetta lisäsi vielä se, että Tim Peaken matkatoverina oli suomalaistaustainen Tim Kopra. Löytyi kirjakaupassa vaellellessa ja meni samoin tein varaukseen kirjastosta. (olen maailman huonoin kirjakauppa-asiakas!)
Marijke Ten Cate ja Corien Oranje: Aloitan huomenna. Juoksukirja nautiskelijoille. Takakansi lupaa ymmärtäväsitä kannustavaa juoksutukea sohvaperunalle. Kirja oli jutusteleva, sarjakuvamainen opus, mutta aika kaukana kuitenkin siitä, mitä ymmärrän nautiskelevan sohvaperunan kannustamisena. Aika paljon puhuttiin kisoista, maratonille valmistautumisesta, juoksukouluista ja -ohjelmista. Olin odottanut vielä vähän vähemmän totista kirjaa. Ihan valtavasti en juoksukannustunut tästä kirjasta (olen huolissani polvistani), mutta nappasin kyllä treenivinkit talteen ja kirjasin listalleni uusien lenkkareiden hankinnan. Blogisuosituksen perusteella.
Meredith Russo: Tyttösi sun. Herkkä kasvutarina transsukupuolisuudesta. Kirja alkoi (jos nyt lajityyppejä voi valita) "aikuiskirjamaisena", mutta muuttui edetessään nuortenkirjamaisemmaksi. Teini-ikäinen Amanda kipuilee poikamenneisyytensä, vanhempiensa avioeron, oman murrosikänsä ja sukupuolensa kanssa. Kelpaanko, saanko olla sitä, mitä koen olevani? Olenko kaunis, mitä voin ja saan ja uskallan itsestäni kertoa? Uskallanko rakastua ja rakastaa? Ymmärtäväinen (olettavasti osin omakohtainenkin) ja uskoakseni myös ymmärrystä lisäävä tarina. Erityisesti liikutti Amandan isän hiljainen (vähän epäamerikkalainenkin) kasvu kohti lapsensa ymmärtämistä ja hyväksymistä. Löytyi kun etsin "mitä tahansa luettavaa" e-kirjastosta. E-kirja.
Anneli Kanto: Ihan pähkinöinä. Hyvänmielen hyrskettä! Keski-ikäisen Mirjamin elämä keikahtaa kerralla: työpaikka menee alta, toyboy jättää, sisko kuolee ja orvoksi jäänyt siskontytär sekä vaivainen äiti kaipaavat huoltajaa, hoivaajaa ja elämän pyörittäjää lakeuksilla. Kipakka elämänsä kulisseja tarkasti varjeleva Mirjami pelkää taantuvansa pohjalaiseksi. Vuohi poikii jouluna ja kuka ihme on talon liepeillä hääräilevä Salim? Roimakkaa, vauhdikasta ja ajankohtaista chicklitiä (tai kuulemma bitch-litiä), luin, hihittelin ja luin. Löytyi blogisuosituksen perusteella.
värikoodisto
chicklit
dekkari
selfhelp
elämäntarina
matkakirja
keittokirja
tietokirja
muu (proosa, klassikko, nuortenkirja tmv. kaunokirjallinen)
koko vuoden luetut (klik)
Kiitos taasen kerran vinkeistä ja ihanaa huhtikuuta.
VastaaPoistaIhanaa, valoisaa huhtikuuta <3!
PoistaSun kirjavinkeistä syttyy aina palava halu päästä isoon kirjastoon vaeltelemaan ja tekemään moninaisia kirjalöytöjä :) Kiitti vinkeistä!
VastaaPoistavältän kirjastoissa vaeltelua, koska en ikinä saa luettua kaikkea sitä, minkä laahaan kotiin.
PoistaHerkkkyyskirja voisi puhutella sua (samoin kuin Norjan prinsessan herkkyyskirja, se on mulla nyt kesken ja on hyvä kirja!) ja avaruuskirja puolestaan voisi kiehtoa poikasia.