Turku Food Walk

Lehtori sai minulta joululahjaksi kulinariaa: Turku Food Walk -kierroksen. Minulla oli lahjaa antaessani vähän oma lehmä ojassa: jos annan tällaisen lahjan, pääsen varmaan mukaan kävelyretkelle.

Food walk -konseptissa on mukana kymmenen turkulaista ravintolaa, pääosin jokirannassa.
Kävelijä valitsee vierailun viidessä kohteessa.
Kussakin kohteessa on tarjolla tietty annos:

- yksi aamiaistyyppinen (Cafe Brahe)
- neljä alkuruokavaihtoehtoa (Brahen kellari; Di Trevi; Smör; Gustavo)
- kolme pääruokatyyppistä vaihtoehtoa (Panimoravintola Koulu; Grill it Marina; Svarte Rudolf)
- kaksi jälkiruokavaihtoehta (Pinella; Cafe Art)

Herkuttelun voi jakaa kolmen vuorokauden ajalle.

Lähdimme liikkeelle perjantai-iltana Di Trevin tapaslankulla:

Lankulta löytyi marinoituja oliiveja, maukkaat perunat ja grillattua juustoa. Ilta alkoi heti hyvissä tunnelmissa - olisin ollut valmis syömään pelkkiä perunoita koko loppuillan. 

Di Trevin ilta oli eloisa ja soriseva, paikalla oli monenlaisia seurueita. Palvelu oli ystävällistä ja tehokasta.

Tarkoituksemme oli jatkaa Panimoravintola Kouluun - mutta keittiö oli valitettavasti yksityistilaisuuden vuoksi rahvaalta suljettu. 

Pikaisen neuvonpidon jälkeen vaihdoimme Koulun makkaraperunat Svarte Rudolfin kanaleipään.

Svarte oli iltahiljainen, ruokailemassa oli kovaääninen herraseurue sekä toinen pariskunta meidän lisäksemme. Annos oli varsin vaatimaton sekä kooltaan että maultaan.

*

Lauantaina olimme varanneet liput teatteriesitykseen seitsemäksi. Laskimme että siirtymineenkin ehdimme nauttia kolmen ruokalajin herkut ennen kulttuuri-iltaa.

Olimme Smörin oven takana heti ravintolan avautuessa. Meidät otettiin vastaan sujuvasti ja ystävällisesti. Rotukarjaviikkojen kunniaksi alkupalamme oli rotukarjatartar (piparjuurta! hapankermaa!)

Olimme molemmat valmiita keskeyttämään kierroksen välittömästi ja jäämään Smöriin koko illaksi. Palvelu oli lyhyen pistäytymisemme ajan huomioivaa, sujuvaa, ystävällistä - salihenkilökunta toimii oivallisesti käyntikorttina: tänne tulemme uudestaan!

Meille suositeltiin erityisesti kevään parsapäiviä.

Jatkoimme matkaa jokivartta pitkin Grill it Marinaan.

Maukas nyhtöpossuhampurilainen rapsuvalla, raikkaalla salaatilla: pääruoka oli täyttävä ja herkullinen. Lauantai-iltapäivä vaikutti ravintolassa puolikiireiseltä. Syömässä oli monenlaisia seurueita - isovanhempia ja lapsenlapsia, iäkkäämpiä pariskuntia, ystävyksiä. Palvelu oli sujuvaa.

Pohdimme syödessämme, miten jännittävällä tavalla tällä kävelyretkellä pääsee tutustumaan kotikaupungin ravintoloihin: jos ja kun ravintoloissa käy harvakseltaan (kuten me yleensä käymme), ehtivät kokemukset unohtua ja muuttaa muotoaan. Tällä kierroksella ehtii kiinnittää huomioita palveluun, muihin asiakkaisiin - siihen kenelle ravintola on suunnattu - ja makuihin. 

Olimme varautuneet henkisesti toiseen pääruokaan, mikäli hampurilainen olisi ollut pieni makupala. Tulimme kumpainenkin kylläisiksi ja lähdimme kohti Pinellaa jälkiruualle.

Jälkiruuaksi luvattiin ensin sitruunatorttua ja vadelmasorbettia.

Pahoittelujen kera pöytään tuotiinkin mustikkapiirakkaa ja kardemummajäätelöä. Piirakka oli oudon sahajauhomainen, jäätelö pelasti vähän.

Olimme Pinellassa hieman ennen kuutta, teatteriesitys oli alkamassa seitsemältä. Arvioimme ehtivämme hyvin. Tilasimme jälkiruuan kyytipojaksi kahvit.

Annokset tulivat nopeasti - sen jälkeen meidät unohdettiin. 

Ilta oli ehkä kiireinen. 

Laskua saimme odotella lähes hermostumiseen asti.

Ja sen jälkeen odottelimme maksun hakijaa.

Kello oli jo viittätoista vaille seitsemän kun lähdin tarjoilijan perässä lasku kourassa ja kortti maksuvalmiina. 

Kipitimme teatteriin puolijuoksua ja suoraan sisälle katsomoon.

*

Jälkiruuasta jäi vähän ankea maku suuhun: siksi jatkoimme Food Walkia vielä sunnuntaina käymällä Cafe Artissa kakulla ja kahvilla (ohi varsinaisen Food Walkin siis)

Food Walk on hyvä konsepti!
Jokirannassa on monenlaisia ravintoloita, joista useampikin mahtuisi mukaan tähän konseptiin. Walkeja voisi olla vaikka erilaisilla teemoilla.
Kävelyn hajauttaminen vähintään kahdelle päivälle on hyvä idea: vaikkapa kahdelle kesäiselle päivälle jokirannassa.

Tällä kävelyllä huomioi kiinnittyi erityisesti siihen, kuinka meidät eri paikoissa otettiin vastaan.
Ravintolat olivat yllättävän täynnä: mikäli todella haluaa varmistaa paikkansa tiettyyn ajankohtaan, on varmasti syytä tehdä pöytävaraus. Nyt mahduimme kaikkiin haluamiimme paikkoihin - osaan tosin sillä ukaasilla, että voimme syödä ainoastaan Food Walk -annoksen, emme muuta.

Koska kiersimme kotikaupungin ravintoloita, meillä oli paikoista olemassa ennakkokäsitys. Nämä käsitykset melko pitkälti vahvistuivat kierroksen ansiosta (tai sen vuoksi)
Food Walk -annokset tuntuivat luonnehtivan kutakin ravintolaa ennakkokäsityksen mukaisesti: niissä paikoissa, joissa annos oli pohdittu ja maut kohdillaan, se todella toimi ravintolan käyntikorttina ja houkuttelee myös uudelle käynnille.

Lauantain - ja koko Food Walkin - kohokohta oli ehdottomasti Smör, sekä makujensa että ammattitaitoisen salihenkilökuntansa ansiosta. (Samaan ketjuun kuuluva E.Ekblomhttps://www.eekblom.fi/ onkin jo pitkään ollut suosikkimme)
Marinan hampurilainen oli positiivinen yllätys.

Lehtori oli tyytyväinen joululahjaansa ja siihen kuuluvaan seuraan (siis minuun) - totesimme että vastaavanlaisia lahjoja voi kehitellä lisääkin.

*
Suosittelen FoodWalkia vaikkapa kesäiselle viikonloppuvierailulle Turussa.


Onko vastaavaa konseptia muualla?

*
ja ettei tule epäselvyyksiä, niin ihan omalla rahalla hankittu FoodWalk.