Kuukauden kymppi

Meinasi ihan unohtua, kiitos muistutuksesta Helmi-nainen!

Kuukauden ensimmäisen aamun ensimmäinen ajatus
Kylläpä oli outo uni: talossani oli kaksi kylpyhuonetta, joista toinen oli aivan kammottavassa kunnossa ja halusin rempata sen. Heti.

Tämän kirjan aion lukea
Nicholls: Suloinen suru. Laina-aika on jo nyt loppumaisillaan, hopi-hop!

Työasia jonka aion saada valmiiksi
yhden ison tapahtuman järjestelyt

Työasia jonka tiedän roikkuvan
työyhteisöasia, joka ei riipu minusta

Lausahdus josta saan energiaa arkeeni juuri nyt
Syyskuu päättyi huumaavaan lukukokemukseen, josta pollajukeboksini nappasi päähäni pyörimään Anna Ahmatovan Requiemin avaussäkeet :"tämän murheen edessä taipuvat vuoret, vaikenee suuri joki" Se nyt ei parhaalla tahdollakaan ole voimaannuttava tsemppilause, koska runoelma on kertomus surusta, tuskasta ja inhimillisestä ahdistuksesta, mutta säkeiden ilmaisuvoimallisuudessa ja runollisuudessa on sellaista jyhkeyttä, joka saa sielun soimaan ja herkistymään.

Ruoka jota aion kokeilla
kunpa pääsisinkin taas kokkailufiilikseen!
Voisin kokeilla vaikka ihan vain tavallista leipomista pitkästä aikaa.

Tässä kuussa tapahtuvista asioista eniten aikaa olen laittanut tämän suunnitteluun ja nyt se toteutuu
Lokakuussa on paljon mukavia juttuja tulossa: kirjamessutx2, konsertti, teatterikäynti - mukavaa odotettavaa, vaikka en niitä mitenkään erityisen paljoa olekaan suunnittelemalla suunnitellut.

Asia joka tuntuu ristiriitaisimmalta
Lokakuu.
Kaikenlaista tekemistä on valtavan paljon, mietin jaksanko ja miten. Tuleeko tästä voimat imevä vai voimaannuttava kuukausi?

Tavoite joka on mahdollista saavuttaa
säännöllinen uinti, aina vain

Mitä haluaisin lasteni muistavan tästä kuusta
Nuorimmaisen kanssa on suunnitteilla parikin mukavaa yhteistä (keikka+kisat) juttua, toivottavasti ne jäävät mieluisina mieleen.
Keskimmäisen kanssa teatteriretki; hän muistaa sen, vaikka minä unohtaisinkin. Ja teatterireissustakin vastaa pikemminkin isovanhempi kuin minä. Mutta jääköön se nuorelle mieleen, hän rakastaa teatteria sielunsa jokaisella sopukalla.  (vedämme pitkää tikkua siitä kuka joutuu pääsee päätyy hänen viereensä istumaan, hänellä on tapana laulaa mukana ja kannustaa näyttelijöitä...on melkein elämyksellisempää seurata häntä kuin itse esitystä)
Esikoisen kanssa emme ole suunnitelleet mitään erityis-erityistä, mutta toivottavasti kohtaamme kirjamessuilla, tarjoan vaikka munkit hänelle.


syyskuun kymppi
elokuun kymppi