Ja mistä päivästä oikein kirjoitan.
Kun eilen tulin töistä kotiin, oli juuri meneillään hallituksen tiedotustilaisuus.
Rivissä sohvalla olivat ulkomailta kylässä oleva käly, Lehtori, Isosisko ja syömään pistäytynyt Isoveli. Takahuoneessa Pikkusisko kavereineen mehustelemassa tulevaa vapaata.
Minut meinattiin jättää käytävään seisoksimaan kokoontumisrajoitteiden vuoksi.
Isoveli lähti omaan kotiinsa kirjaston kautta:
Lähdimme Lehtorin kanssa vielä iltasella kirjastoon.
Käly nauroi minulle - näköjään jokaisella meistä on oma kipupisteemme, josta hamstraus alkaa.
Käly nauroi minulle - näköjään jokaisella meistä on oma kipupisteemme, josta hamstraus alkaa.
Lohdullista,et ole ole immuuni hanstraamiselle siis sinäkään 😍 iloa ja voimia näihin päiviin!
VastaaPoistakiitos<3!
PoistaKaikilla meillä näköjään tosiaan on joku hamsteroinnin kohde.
Sinä et ole yksin kipupisteinesi: olen tämän päivän ja eilisen kahden viimeisen aukiolotunnin aikana tehnyt sellaiset lainaustilastot, ettei ikinä ennen!
VastaaPoistaOlen siitä suorastaan liikuttunut: me olemme tärkeitä ♥
Ajattele, jos noilta päiviltä saisi tulospalkkaa :)
PoistaMutta kyllä, kirjastot OVAT tärkeitä!
<3
Minusta koronakaranteeni oli riittävä syy aktivoida jälleen BookeBeatin jäsenyys ;)
VastaaPoistakyllä selvästikin taitaa olla :)
Poista