Elämää raastavien kriizien listaus

Kun olin lähes tyydyttävästi ratkaissut elämääni raastaneet ja repineet uimahallikriizit, aloin ilokseni pohtia, mitä kaikkia muita kriizejä olemassaoloani yhä rajoittaa.

 

Kas tässä kriizilistaus, ratkaisuehdotuksia vastaanotetaan!

Kauppakriizi
Missä kaupassa rupean käymään jatkossa, ässää vai koota? Menenkö suoraan töistä vai käynkö ensin kotona? Jos olen liikkeellä fillarilla, on helppo mennä kotimatkalla pienen mutkan suoraan töistä, mutta entä sitten kun alan liikkua enemmän bussilla?

Metsätiepimeyskriizi
Lyhyin matka töihin kulkee valaisematonta metsätietä. Nolottaa myöntääkään, mutta ihan aikuisten oikeasti pelkään pimeää. Painajaisunissani usein on läpinäkymätöntä pimeyttä.
Yhtenä päivänä fasaani lensi melkein päin eli käytännössä hyökkäsi kimppuuni ja siitä asti se elukka on aamuisin patsastellut häijyn näköisenä kulkureitilläni. Pelkään että se syö minut.
Tiedän ihan varmasti että en lähde pimeinä aamuina metsän läpi, vaikka uskottelisin itselleni mitä vain ihanuuksia virkistävistä marraskuisista aamumetsäkävelyistä.
En varmana mene, en ainakaan ilman jotain susiroikkaa ja henkivartijaa.

 

metsätiellä, melkein valoisalla hetkellä

 

Bussikorttikriizi
Olen pahuksen pihi. En halua maksaa kertamaksua bussiin, se on kallista.
Jos menen vaikka isolle hallille uimaan, bussimatka edestakaisin maksaa 4,4€.
Kirjastoon ja kauppaan ehdin kyllä vaihdollakin. Tästä syystä jäkitän enimmäkseen tylsistyneenä kotona.
Latasin jo kuukausikorttia mutta en halua ottaa sitä käyttöön, koska en ehkä käytä bussia ihan kaikkina päivinä.
Jos otan sen käyttöön, tulee semmoinen olo että pitäisi joka päivä mennä jonnekin bussilla.
Jos en ota sitä käyttöön, en mene koskaan yhtään minnekään.

Uimahallikriizi
On selätetty, nyt pitää enää päättää sopivat treenipäivät. Ja sen jälkeen pitää niistä kiinni.
kuulostaa ihan älyttömän hienolta puhua treenipäivistä ja treeneistä. oikeasti räpiköin kuin hukkuva tai räiskyttelen vesijumppaa kuin uimaanopetteleva viisivuotias. parasta on sauna.

Säästämättömyyskriizi
Päätän aina olla säästäväinen ja sitten tulee joku yksvaanjuttu, johon ihanvaantämänkerran laitan rahaa. Esim. uimakertojen sarjalataus pikkuhallilla, en todellakaan olisi tarvinnut sitä, ja silti latasin.

Talvikenkäkriizi
Kävelin viime talvena hyvät lyhytvartiset talvikenkäni puhki. paljasjalkakengät ovat semmoisia, ne pystyy kävelemään puhki. Olin keväällä reippaalla tuulella ja heitin ne heti pois, kun niillä ei kertakaikkiaan ollut enää käyttöä. Nyt olen murehtinut että pitäisi hankkia uudet.
Sitten muistin että minulla on jemmassa puhkikävelemättömät mutta varresta vähän hankalat kengät. Pärjäänkö niillä koko tulevan talven? Olisi säästöä.
Testasin niitä jalkaan eikä varsi ollut ollenkaan niin hankala kuin muistin.
Mutta entä jos se vaikka muuttuu vielä uudestaan hankalaksi ennen talven tuloa?

Talvitakkikriizi
Kävelin viime talvena puhki myös talvitakin. Se ei ole paljasjalkakenkätalvitakki, vaan oli aika hieno villakangastakki. Ihmettelen, että se meni kuosistaan ihan muutamassa (ehkä neljässä?) vuodessa, vaikka kuinka yritin pitää hyvin. Minusta sen olisi pitänyt kestää vielä pari vuotta. Olin keväällä reippaalla tuulella ja pistin senkin pois. Minulla ei ole talvitakkia, ei edes jemmassa.
Äiti kutoi minulle hienon strömsöpaidan, pärjäänkö sillä?
Olenko söpö kuin melukylän lapsi jos pukeudun strömssööhön, pitkävartisiin villasukkiin ja pitkävartisiin kenkiin?
Entä jos onkin sateinen mutatalvi, onko siitä söpöys kaukana?

kohti talvea?

Tukkakriizi
Kampaaja leikkasi viimeksi ihan tosi surkeasti. Pää näyttää siltä kuin karvaa olisi lisätty rumalla tavalla sen sijaan että se on leikattu ilmavasti ja kauniisti.
Kuinka kauan kestää että kannattaa mennä uudelleenmuotoiluun? 

Ruskean vaatteen kriizi
Haluaisin ruskean neuletakin, hupparin tai minkä vain välivaatteen. Ruskeaa ei ole missään. Ei ainakaan siinä koossa, mallissa ja hintaluokassa, johon minä olen valmis.
Paitsi se hieno strömsöpaita, mutta se on liian kuuma sisävaatteeksi
Tämä on kyllä vähän epärelevantti kriizi, koska uudessa työpaikassa meillä on ilmeisesti pukukoodi. kukaan ei ole sanonut sitä minulle, olen vain päätellyt itse, ja olen nykyään vallan verhoutuneena firman huppariin.

Lempipaitakriizi
Onko teillä koskaan semmoista, että jos on lempipaita, niin ei meinaa haluta käyttää sitä ettei sen viehätys mene pilalle? Ainakaan sitä ei saisi pitää huonoina päivinä, ettei siihen jää huonoa väreilyä. Minulla on suunnilleen viisi tai kuusi kivaa, työkelposta trikoopaitaa, joista puolet kuuluu lempipaitakategoriaan, ihan helkkarin vaikea pukeutua aamuisin kun yrittää säästellä niitä lempipaitoja. vaikka se ei oikeastaan ole edes mitenkään relevantti asia, koska töissä meillä on ilmeisesti pukukoodi ja voin aina verhoutua firman vermeisiin.

Kyllä vaan on ihmisellä kriiziytynyt elämä, voi hyvänenaikasentään. 

 

Kivoja juttuja valitettavasti niitä on vähempi kuin kriizejä.
Ratkaisimme ilmeisesti jollain tasolla taloudessamme vallinneen rönötyssohvakriizin. Tilasimme epärönötyksellisen sohvantapaisen. 

olkkarin rönösohva on takahuoneessa
olkkarissa ei ole rönösohvaa
takahuoneessa on pyykkiä