Tiedän että ei pitäsi puhua lohturuuasta, että sellainen ajatuskin vääristää ihmisen ruoka- ja kehosuhdetta, mutta silti.
Millä muulla tavoin voi kuvata ajatusta sakeasta tummasta kuumasta kahvista?
Pelkkä ajatus. Ei minun tarvitse sitä välttämättä juoda.
Mutta pelkkä ajatus kuumasta tummasta kahvista on lohdullinen kuin lämmin viltti, villasukat tai kuuma suihku.
 |
| aamupalahetki. hyvä sellainen |
Joskus myös mannapuuro.
Se kylläkin toimii enemmänkin yksinäisyyteen tai liialliseen sosiaalisuuteen. Mannapuuro ei ole viltti. Mutta siinä on sellaista lapsuuden turvaa ja lempeyttä.
En tiedä onko minulla muita lohturuokia.
Enkä näitäkään oikeastaan käytä lohduksi. Ajattelen vain niitä, silloin kun tulee sellainen sisäisesti vähän värjöttelevä ja huolestunut olo.
Kuumaan suihkuun meneminen on paljon helpompaa kuin mannapuuron keittely, eikä kuumaa sakeaa tummaa kahvia voi oikein juoda illalla jos aikoo nukkua yönsä.
Ajatteletko sinä koskaan lohturuokia? Mitä ne ovat?
*
Kyllä muuten inhoan tätä kellojen kääntelyä. Jos kesäajassa alan heräillä viiden nurkilla, niin nyt heräilen neljältä.
Ja illalla väsyttää tuhottoman aikaisin.
Haapasalon Hatsapuri, siinäpä lohturuokien lohturuoka. Juuuuuustoa!
VastaaPoistatotta, lämmin juusto...mmmm..
PoistaJuuri eilen sanoin että keski-ikä ja kellojen kääntely ei sovi yhteen. Su heräsin neljältä, ma viideltä, ti sentään kuudelta. Mutta tänään taas viideltä. MUR.
VastaaPoistaEli just nyt lohturuokani on kahvi.
KAurapuuro on kipeänä mun lohtu. Suklaa muulloin. Oi kun saisin iloni ja lohtuni vaikka lehtikaalista.
mä en pysty käyttämään kaurapuuroa yhtään, liian monta lapsuuden puuroaamua :(
PoistaMun lohtu on epäterveellisesti pulla ja suklaa. Ehkäpä joskus nakkikastike, siinä on aina sellainen lapsuuden hyvä fiilis. Töissä on tällä viikolla ollut sellaista kuormitusta, että jopa Hra Kepponen suostui tuomaan mulle pullaa ja salmiakki karkkipäivien ulkopuolella :D
VastaaPoistapulla! pullan tuoksu ainakin on lohdullista :)
PoistaKoitin pääni puhki miettiä, mikä voisi olla oma lohturuokani, mutta ei kerta kaikkiaan tullut mitään mieleen 🤔. Ja ihan pahalta tuntuu itsestäkin sanoa, mutta kaikki lapsuuteen liittyvä syötävä on kaukana lohdusta ja aiheuttaa ennemminkin ahdistusta. Surullista, mutta totta.
VastaaPoistaLuulen, että mulla mieli tekee päätöksen siinä kohtaa, kun tuntee kaipaavansa lohtua. Siis niin, että se mitä siinä hetkessä tekee eniten mieli, on varmaan se lohdullisin vaihtoehto.
Välillä kadehdin kaikkia, joille suklaasta on apua joka tilanteessa. Tai karkista tai kahvista. Itselleni ei ole. Ennemmin syön vaikka meteurstia suoraan paketista 🙈
metwurstia..
Poistamä harvemmin syön mitään lohdukseni, mutta ajattelen usein kuumaa kahvia ja mannapuuroa.
PoistaEhdottomasti spagetti bolognese tai oikeastaan mikä tahansa spagetti :)
VastaaPoista:)
Poistaolen tainnut syödä sitä jo kyllikseni... mutta ehkäpä...?
Jos saisin vielä mummin taikomia ruokia, niin voisin sanoa, että moni niistä veisi aikamatkalle lapsuuteen ja toimisi lohturuokana. Onneksi on mummin reseptit, mutta eihän se oli ihan sama, kun ite tekee.
VastaaPoistaKivaa marraskuun jatkoa Marika. <3
niistä mummin ruuista on tainnut tulla mummin käden kautta rakkautta myös <3 - kyllä se ruuassakin maistuu.
Poista