kuka jussi ja miksi markus lainasi rahaa?

työkaverin puhelin soi.
Soi.
Soi.
Emme vastaa toistemme puhelimiin.

Täysin aavistusteni mukaisesti kohta soi oma puhelimeni ja vastaan.

Henkilö puhelimessa: Hei, moi, tääl on Tsöptsöp et teil on niit vegaanisii karkkei mä huomasin vast täl viikolla siel toisessa päässä

Minä: Anteeks, mistä me puhutaan? (siis valittaako joku vegaanisista karkeista vai niiden puutteesta? mistä helkkarin karkeista edes? mistä me puhutaan? kenen kanssa mä puhun? tämä tyyppi ei kuulosta vähääkään vegaanisten karkkien käyttäjältä, anteeksi nyt vain ennakkoluuloisuuteni)

Henkilö puhelimessa: niin et se nurmi on kyl ihan paskassa kunnossa. kuoppakin on. siin toisessa päässä

Minä: no joo-o (?) (karkit? nurmi? kummassa päässä on vegaanikarkit? samassa kuin kuoppa vai eri? kenen kanssa mä puhun ja mistä? karkeista vai nurmesta vai mistä? kehen pitää olla yhteydessä karkeista ja nurmesta? onko meillä karkki-nurmivastaava? kuka?)

Henkilö puhelimessa: kun mä soitin vaikka kuinka monelle ja sit kukaan ei vastaa

Minä: niin no aika monet on lomalla nyt tähän aikaan (kuka tää tyyppi oikein on? ehkä tässä ei nyt sittenkään puhuta vegaanikarkeista?)

Henkilö puhelimessa: kun mä näin sen Jussinkin. Se Jussikin on niin muuttunut. Et mitä sille oikein on tapahtunut?

Minä: hmm? (kuka helkkarin Jussi, mitä sille on tapahtunut? mieleeni tulee suunnilleen viisi jussia. kuka niistä?)

Henkilö puhelimessa: et sit vois olla vaik niit kuljetuksia X:ään ja sit tonne Y:yn

Minä: hmm, joo-o, totta (kuljetuksia? mihin? miksi? kuinka monta kertaa voi sanoa hmh ilman että vastakeskustelija huomaa että oon ihan pihalla? kuka tämä tyyppi on ja mistä me puhutaan? pitääkö mun tilata joku kuljetus johonkin?)

Henkilö puhelimessa: niin et milloin onkaan seuraavan kerran?

Minä: ootas kun mä katon kalenterista, ehkä viikon päästä (taivaan kiitos, jotain ymmärrettävää)

Henkilö puhelimessa: emmäkyl jaksa.

Minä: ymh (siis oikeasti, kuinka pitkään voi keskustella pelkällä ymhillä? loppuko tämä puhelu koskaan?)

Henkilö puhelimessa: mä oon tsekannut sitä Peraa, kyl on ihan mahtava tyyppi ja kerran kun mä soitin seittemän kolkyt Y:lle niin heti vastas vaik oli lomalla.

Minä: ymh-hmh (kuka on Pera ja miten ja miksi tsekkaat sitä? kenestä me nyt puhutaan? Miksi soitit Y:lle?  seitsemän kolmekymmentä? miksi yhtään kukaan soittaa kenellekään kello seitsemän kolmekymmentä? säälin kaukaista kollegaa. vaikka toisaalta, jos pitää työpuhelinta äänellä ja suostuu vastaamaan seitsemän kolmekymmentä niin omapa on vikansa)

Henkilö puhelimessa: sekin Markus, ihan v:n hyvä tyyppi, lainas mul rahaa ja kaikkee ja otti mut ihan syliin.

Minä: joo-o, yhm. (kuka Markus? Jusseja tiedän sentään muutamia, mutta kuka ihmeen Markus, ja miksi se ääliö on mennyt lainaamaan rahaa tälle tyypille? Kuule Markus, ei olisi kannattanut, sanon vaan. en usko että saat koskaan omiasi pois)

Henkilö puhelimessa: mut joo hei mä otan tän sun numeron talteen nyt ja palataan sit taas. Jutellaan sit lisää. moikkamoi!

Minä: Voi helkkari. 

verstaan terassilla

eikä ollut edes aprillipäivä

*

edit: kirjoitin tämän keskustelun muistiin heti tuoreeltaan ja palasin siihen myöhemmin, vaikka tämä on ajastettu postaus.
Alunperin ajattelin että tämä kuvaa hyvin sitä, mitä työpäivissäni saattaa tapahtua. Kun allaoleva selvisi, mietin hetken, julkaisenko sittenkään.
Päätin että kyllä, koska se kuvaa sitä, mitä päivissäni saattaa tapahtua.

Mietin nimittäin asiaa puolen työpäivää ja yritin tavoittaa Tsöptsöpin nimeä, sillä hän esittäytyi kyllä puhelun alussa, mutta niin nopeasti että en kuullut tai saanut selvää.
Iltapäivästä sain kiinni etunimestä ja samantien tiesin kenen kanssa olin jutellut.
Ja miksi keskustelu oli niin outo.
älkää kiltit rakkaat pilatko aivojanne vääränlaisilla kemikaaleilla.