viime aikoina olemme aika paljon pohtineet ja reflektoineet parisuhdetta. nuorimmainen muutti omilleen ja keskimmäinen lähtee ihan kohta harjoittelujakson päättyessä takaisin Savonmaalle, sitten ollaan kaksin.
Tuntuu kiehtovalta olla uus-vanhan äärellä.
Nuorina ja kovastipaljon rakastuneina ryhdyimme perustamaan perhettä aika keskeneräisissä olosuhteissa. Maisteriopinnot oltiin juuri saatu päätökseen ja kumpikin haaveili jatkotutkinnosta, aloittelikin niitä.
Emme missään vaiheessa ehtineet viettämään dinkkuelämää, kahden palkkaa nauttivan aikuisen lapsetonta arkea, vaan syöksyimme suoraan opintotuelta vanhempainrahoille paitsi Lehtori joka syöksyi satunnaisille ja epävarmoille apurahoille.
Meille ei ehtinyt kehittyä minkäänlaisia aikuisen elämän tapoja. Ensin opiskeltiin, sitten oltiinkin jo perhe.
Se on uutta.
Se että millä tavalla ollaan aikuisia ja parisuhteessa.
Vanhaa taas on se, että meillä on toimiva parisuhde.
Se, mikä on tuonut tai vienyt tai vetänyt meidät yhteen, on yhä olemassa.
Välillä tietysti vähän syvemmällä arjen syövereissä, mutta olemassa silti.
Olemme tietoisesti pitäneet parisuhdetta arvossa. Parisuhde on tärkeä ihmissuhde meille kummallekin.
tuntuu tyhmältä sanoa että teemme työtä parisuhteen eteen, emme tee. elämme parisuhdetta.
Reilun kymmenen vuoden takainen parisuhdeviikonloppu kantaa yhä. harmikseni en ole kirjoittanut siitä tänne kunnolla.
 |
| kesäinen kinttupolku |
Kysyin Lehtorilta, mikä pitää meidät yhdessä. Hän vastasi että laiskuus ja mukavuudenhalu.
Ja sitten kävimme aika tarkkaan uusiksi TÄMÄN keskustelun.
Sillä lisätwistillä että ajattele mitä kaikkea jännittävää ja kivaa meillä on edessä yhdessä.
ps. Lehtori joka rakastaa matkailua varasi meille jonkun deluxe-hanimuunin sinne meidän hääpäivän kohdalle.
se huolestuttaa minua, koska taikauskoisesti pelkään mitä kaikkea kamalaa tässä nyt sattuu.
Laiskuus ja mukavuudenhalu on oikein hyvä vastaus :). On ainakin itselleni just kuvaava mielikuvaympyrän päätepiste.
VastaaPoistaSiis sellaisen, että jos ajattelen, että pitäisi vaihtaa johonkuhun toiseen ja opetella toisen tavat ja tehdä tutuksi omat ja sovittaa kaikki yhteen, iskee hyvin äkkiä mukavuudenhalu ja laiskuus :). Vanhassa vara parempi. Toki vaatii sen, että suhde on sellainen sopivan perushyvä niinkuin teillä ja meillä tuntuu olevan.
Hyvää Naistenpäivää Marika <3
Kiitos naistenpäivätoivotuksista <3!
PoistaPelkkä ajatus siitä, että pitäisi vaihtaa ja opetella uusia tapoja ja ties mitä kaikkea, nostattaa kylmän hien otsalle. Parempi näin.
Teidän parisuhde kuulostaa hirveän tutulta, paljon sellaiselta, mikä meilläkin on (sillä erolla toki, että tapasimme vasta "vanhoina"). Tuo, mitä sanoit parisuhteen eteen "työn tekemisestä, voisi olla ihan mun kynästä. Emme mekään tietoisesti tee työtä sen eteen, vaan elämme arkea yhdessä ja koitamme muistaa päivittäin elää sitä parisuhdetta myös. Toki olen koittanut pitää kiinni siitä tavasta, että vietämme yhdessä hotelliviikonlopun 1-2 kertaa vuodessa, mutta ei se ole mikään kivijalka suhteelle, vaan ylimääräinen kiva lisä. Kivijalka muodostuu arjen yhteisistä hetkistä; aamuista, jolloin toinen ärsyttää niin, että tekisi mieli kirkua, mutta silti pysyy hiljaa ja suukottaa "hyvää työpäivää" toiselle, illoista, jolloin katsotaan telkkaria yhdessä tai jutellaan päivän tapahtumista tai mikä nyt silläkin hetkellä juttuttaa. Päätöksistä, jotka tehdään yhdessä, pienistä riidoista (meillä lähinnä väittelyistä) välillä - lista on aika loputon, mutta kaikkea yhdistää arki, jota arvostamme molemmat yli juhlien tai muun erikoisen.
VastaaPoistaMutta kyllähän teidän deluxe-hanimuuni kuulostaa ihanalta myös 💛💛💛 Älä nyt huolehdi siitä liikaa, hyvin se menee ihan varmasti! 💗
loppujen lopuksi elämä on enempi arkea, ja onhan se mukavaa jos se enempi osa elämästä sujuu mukavasti.
PoistaHanimuun - en ehkä kestä miten ihanaa!
VastaaPoista"Se, mikä on tuonut tai vienyt tai vetänyt meidät yhteen, on yhä olemassa." Melkein itkettää miten ihanasti kirjoitettu. <3
❤️
Poista