itsepetos

kuvittelen aina, että sitten joskus kun on ylimääräistä vapaata aikaa, rupean järjestelmälliseksi ja siivoan kaapit ja komerot ja leivon ja touhuilen ja olen oikein ripeä ja punaposkinen ja askartelen ja vaikka mitä.

Kissinvillat sanon ma!

Kun lapset potevat lueskelen, otan aamupäivänokoset, vetelehdin, venyttelen, vanuttelen. Istun naperon kanssa kylkikyljessä ja höpöttelen tyhjää. Tai jätän sen ihan oman onnensa nojaan keksimään itse itselleen leikkejä ja höpisen puhelimessa. (huomattavasti todennäköisemmin jälkimmäistä)

Voisi luulla että kipeä olen minä, eikä napero.

Ei sillä, että se olisi mikään huono vaihtoehto: laiskuudellekin on oma sijansa. Mutta niihin aikoihin kun koululaiset alkavat kotiutua, iskee tietysti huono omatunto.

Pikkusiskolla ei ole kuumetta.

Vähän nuhaa ja punaista röhelöihottumaa naamassa.

**

Täytyy laatia naperoille hiihtolomalukujärjestys.

Aamuisin koto-oleilua, sitten mummille notkumaan ja syömään, sitten jotain aktiviteettia siiheksi kunnes itse kotiudun. Parempi kaikille osapuolille, että on jotain ohjelmaa.

**

Toivon totisesti, ettei Pikkusisko valitse lääketiedettä omaksi alakseen.

Keskustelu tältä aamulta:

m: "no miltä tuntuu? Sattuuko johonkin?"

P: "ihan haaleesti vatsaan, mutta ei oikeastaan."

m: "miten sinne vatsaan sattuu? sattuuko kovin?"

P: "joo!"

...

aamupalan jälkeen

m: "miltä se vatsa nyt tuntuu?"

P: "paremmalta. Syöminen auttoi. Kato kun ne bagdeerit hautautuu sen ruuan alle."

uusio-

Isoveli kehitti uusiokuumeet eilen illalla. Mutta on nyt taas vaihteeksi elämänsä kunnossa.

Pikkusisko kehitti tänään päivällä uusiokuumeet päiväkodissa. Ja on vähän puhti poissa.

Minä meinasin kehittää uusiokeskiviikkoketutuksen verstaalla, mutta juuri silloin päiväkodista soitettiin ja käskettiin kerämään lapsukainen kotiin.

Nyt minä uusionuhjaan kotosalla ja pohdin syntyjä syviä.

HraHakkarainenkin on vähän nuhainen, käskin sen olla yhteydessä työterveyteen, että saisi jotain kuivattavia. Flunssaisena ei saa lentää.

Tai ei kannata.

*

Kjaiks, Pikkusiskolla on näppyjä naamassa!

Mikä tauti sillä nyt on? Pilkkukuume?

keskiviikko

verstaalla.
Paleltaa.

Pikkusisko ei ollut laisinkaan sairas. Isoveli yritti esittää tarvitsevansa vielä yhden toipumispäivän, mutta näsäviisastelun ja sarkastisten kommenttien määrä paljasti heppusen tervehtyneen liki ennalleen.
Pikkusisko väitti potevansa päänsärkyä samalla kun hän pompahteli kimmoisasti ylösalas.

**

Lahjakkaat lapsukaiseni - tytöt tällä kertaa - kirjoittivat pari viikkoa sitten fanikirjeet suosikkikirjailijoilleen.
Eilen postiluukku kolisi, kumpainenkin oli saanut vastauksen: Pikkusisko sai käsinkirjoitetun postikortin Nopolan siskoksilta ja Isosisko sai oikein kirjeen Timo Parvelalta.
Nostan hattua ja isosti näille kirjailijoille: vastaukset olivat ihan oikeasti henkilökohtaisia!
Kannatti vakuutella tytöille, että kyllä tosissaan kuka tahansa ilahtuu käsinkirjoitetusta kirjeestä, jopa kuuluisa kirjailija.
Tytötkin ilahtuivat.

Henk.koht. voisin minäkin juuri näille kirjailijoille laittaa fanipostia, varsinkin Timo Parvelalle. Aina uuden Ella-kirjan ilmestyttyä vietämme likipitäen pyhää (naurunsekaista) iltasatuhetkeä koko perheen voimin. Viimeisintä tarinaa en tahtonut naurultani saada luettua: yritin ja yritin ja lapset kannustivat vieressä, mutta en kertakaikkiaan enää saanut sanaa suustani.

**

Muutama päivä talviloman alkuun. HraHakkarainen on lähdössä työreissuun koko lomaksi. Minulla ei lomaa olekaan, vaan kökötän verstaalla kuten aina.

(ei se hraH:n matka ole oikeasti työmatka. Se on vain olevinaan sellainen. Sen nimi on täydennyskoulutus, mutta oikeasti ne vierailevat italialaisilla viini- ja oliivitiloilla ja museoissa ja jotain sellaista, mihin liittyy herkullisia aterioita ja viinejä. Sitä kutsutaan länsimaisen kulttuurihistorian kurssiksi. Ihan epää.)

**

En ole ehtinyt potea kovastikaan keskiviikkoketutusta, koska on niin kylmä ja piti tehdä ihan oikeasti töitäkin välillä.
Nyt alkaa päivä hiljetä, joten josko ketuttuisin nyt. Heti.