perjantai 6. toukokuuta 2011

periaatteiden petturi

perjantaissa.
Jääkaappi pursuilee herkkuja: juhlimme viikonloppuna kahden vanhimmaisen synttäreitä. Minulla on kohta mittarissa 29 äitityövuotta (12+10+7). Kyllä olen kokenut.

*

Kiersin eilen kartanoamme kuin tiikeri eläintarhassa, kunnes illansuussa päätin kuitenkin lähteä pienelle lenkille.
Aurinko paistoi, linnut lauloivat. Mukava musiikki kohisi korvissa, tossu nousi alun jäykistelyn jälkeen keveästi.
Hölkyttelin purkkarin pienemmän lenkin, vajaan puolituntisen. Menin ihanan kuumaan suihkuun ja hymyilin loppuillan koko naamavärkin leveydeltä.
Pitkä kylmä talvi on takana.
Ulkona on hyvä olla.
Liike tuntuu hyvältä.
Henkisesti päätin päästää irti minua kovasti mietityttäneestä asiasta: olo on keveä.

Periaatteessa olen sitä mieltä, että kotisohva on parempi kuin pururata. Ja sitä mieltä että jos pururadassa on jotain hyvää, niin ehkä linnunlaulu.
Käytännössä olen huomannut että kotisohva on parempi, mutta vasta pururadan jälkeen.
Ja ettei mikään olen niin kokonaisvaltaisesti täydellisen omaa itsekästä nautinnollista aikaa kuin se puolituntinen luurit korvilla, kropan työskennellessä. Ei edes kirja kotisohvassa.

Kaikista maailman ihmisistä juuri minä olen nähtävästi hurahtamaisillani liikuntaan.
Mistäs nyt tuulee?

**

Liikunnassa oikeasti parasta on se kuuma suihku.

1 kommentti:

  1. Hienoa! Liikkuminen tekeekin ihmisen psyykkeelle hyvää, vaikka toki kehollekin. Mutta mielen saa virkeäksi liikkumalla.

    VastaaPoista