tiistai 30. elokuuta 2011

elävöitymistä ja ylevöitymistä

tekisi mieleni ahd.-masentua, koska kaikki muutkin ovat sellaisia täällä verstaalla.
Eilen oli maanantai, eikä meiltä tullut ulos muuta kuin todellisia maanantaikappaleita.
Tänään jatkamme kaikesta päätellen saman sadon niittämistä.

Olen ollut hetken hellittämättömän hyvällä tuulella. Koht' en enää jaksa. Enkä viitsi.

*
Tänää pohdiskelen Etnaa.
Taannoin pääsin hraHakkaraisen työsiivellä Sisiliaan. Näimme ja koimme kaikenlaista tosi hienoa: barokkikirkkoja, barokkikirkkoja ja vielä lisää barokkikirkkoja.
Kaksi asiaa oli kuitenkin ylitse muiden, ja niistä ehdottomasti toinen oli "Etnanpa kaukana kauniina nään".
Vietimme matkamme viimeisen (lepo)päivän Cataniassa, jonka pääkatu (Via Etnea) näyttää päättyvän suoraan tuon tulivuoren juurelle. Päivä oli vähän autereinen ja vuori näytti kangastukselta kadun päässä.

Lapsena luulin, että Sylvian joululaulussa laulettiin "Ja Et' Napa kaukana kauniina..."; siis Etelänapa. Vähän isompana oivalsin, että kyseessä onkin italialainen tulivuori.
En voi väittää, että olisin aina halunnut nähdä juuri Etnan. Tai käydä Sisiliassa.
Mutta kun Etnanpa kaukana kauniina näin, olin kyllä elävöitynyt ja ylevöitynyt.
Oli se kaunis.

*

Aloin muistella Sisilian-matkaamme, ja olen nyt kaihoisan nostalginen ja kaukokaipuinen.
Lasten kanssa reissaaminen ja resuaminen on niin toisenlaista kuin aikuisseurassa. Jatkoin muistelemalla kesälomaamme.
Vaikka ehkä haaveilenkin kahdenkeskisistä viiniä-ja-pizzaa roomalaisen piazzan laitamilla -tyyppisistä matkoista, kahviloista ja vilinän katselusta, silti elävöidyn ja ylevöidyn vähintään samalla intensiteetillä kun katselin kesämatkalla kauhukolmikkoa: sitä, kuinka he kansainvälisellä retkellä liimautuivat englantia puhuvan oppaan perään ja seurasivat herpaantumatta esittelyä.
Tai sitä, kuinka he elävöityivät ja ylevöityivät piinallisen kuumasta hellepäivästä huolimatta Knossoksen raunioilla - jopa siinä määrin että opas kehui heitä mielenkiinnosta ja tarkkaavaisuudesta.

Se taisi olla kesälomamatkamme parhainta antia: taaperovuodet ovat totisesti takana, voimme yhdessä elävöityä ja ylevöityä myös muista asioista kuin pallomeristä.

*
Pystyisinköhän jatkamaan päivääni elävöitynees-ylevöityneissä tunnelmissa?

7 kommenttia:

  1. Se olen minä. Mutta älä nyt paljasta kenellekään kuka minä. Se on nykyään salaisuus :) Arvaatkohan sinä edes kuka minä olen?

    Miten ylevöityminen sujuu?

    VastaaPoista
  2. tiätty arvaan.
    tai siis en tiiä.
    tietenkään en tiiä, mitään.

    VastaaPoista
  3. ''Se taisi olla kesälomamatkamme parhainta antia: taaperovuodet ovat totisesti takana, voimme yhdessä elävöityä ja ylevöityä myös muista asioista kuin pallomeristä.''

    Tuo on kasvamista. J ajotenkin parhautta on se, että vaikka taaperosi ovat ilmeisen eläväisiä, eivätkä jätä arkea kylmäksi, niinkoskaan et valita.
    Vaan arvostat sitä, mitä sinulla on.
    Tuostakin lauseesta se tulee ilmi.
    Tuota arvostan minä.
    Kykyä nauttia arjesta.

    VastaaPoista
  4. vintti: miksi valittaisin - asiat ovat niiiiiin hyvin. Lapset ovat isoja ja ihania, arki sujuu.
    Onni on valinta, ainakin silloin kun sitä ihmisellä ylenmäärin on.

    -m-

    VastaaPoista
  5. Marika
    Niin.
    Mutta kun maailma on täynnä valittamista, niin ei-valittaminen ja perusarvojen arvostaminen on jotenkin niin harvinaista.
    Siksi melkein valittamatta jättämättä ja asioiden, hyvien asioiden näkeminen,saati niistä puhuminen,kuulostaa vaan niin hienolta. <3

    vintti

    VastaaPoista
  6. vintti: tämä on osin myös tällainen kirjoittamisen periaate. Naperot eivät vissiin edes tiedä että bloggaan, hraH ei varmasti(kaan) lue blogiani: haluan aina ja koko ajan kirjoittaa heistä sellaisella tavalla, ettei heidän tarvitse nolostua. Että he voivat olla ylpeitä itsestään.
    En voi, enkä halua valittaa, koska vastapuoli ei pysty mitenkään puolustautumaan.
    Pyrin siihen, että jokaisessa kirjoituksessani on kunnioitusta ja arvostusta heitä kohtaan.
    Koska sitä tunnen tosielämässänikin.


    meillä taitaa olla keskinäisen ihailun kerho, arvostan nimittäin blogiasi juuri samasta syystä, kuin sinä sanoit minun blogistani...! <3
    Arki, arkeen suhtautuminen, positiivisuus!

    ja päivän !!!!!!!!! tähän kaupan päälle ;)

    -m-

    VastaaPoista