minituplat

viikonlopun antia:
peruspuvusto! (!!) uusia paitoja, housut (!!!), kengät (!), neuletakkeja (!).
Entisten ja uusien vaatteiden kohtaamiset saivat aikaan miellyttävää hykertelyä: voin yhdistellä! Kaikki sopii kaikkeen! Kerrankin!
Olen sopivan casual verstaalle, jossa pukukoodina kunhan jotain yllä. Ja samalla sopivan smart liikkuakseni julkisilla paikoilla valoisaan aikaan.
Niin olen tyytyväinen.
(ja vaapun uusissa kengissäni kuin vaappuankka.)

Mukavaa, kun pitkästä aikaa oli kokonaan vapaa viikonloppu.
Sinänsä kummallista: työni on periaatteessa osa- ja virastoaikaista, ja siitä huolimatta olen tämän tästä kiinni myös viikonloppuisin. (ja tavattoman kiukkuinen siitä!)
Ensi viikonloppuna taas.

**

Lauantaina jo pitkästyin tekemättömyyteen ja kysyin hraH:lta, mitäs tehtäis.
Laitettiin tekstiviestiä naapuriin, jossa minituplat: tarjouduimme vahtimaan minituplia herkeämättä ja valppaasti siksi aikaa kun vanhemmat lepuuttavat käsivarsiaan ja käyvät yhdessä saunassa. Ajateltiin, että sopivasti ilta-aikaan sivistyneet vauvat nukkuvat ja me voimme katsella niitä autuaasti hymyillen, ja vaikka pidellä toisiamme kädestä ja sanoa että on ne söpöjä.
Kulttuurishokki!
Ne olivatkin hereillä.
Siitä, kun viimeksi olen pidellyt vauvaa, on ikuisuus. (niin pitkä ikuisuus, että itse asiassa olen melko varma siitä, että meidän lapset ovat syntyneet isoina). Kaukaa viisaana valitsin pienemmän (ettei kädet väsy!)
Minit olivat hassuja pikkutuhisijoita.
Isompi punnersi pöksyynsä tuoksuvan lahjan ja hraH sai paniikin, koska ei kuulemma osaa enää. Arvatkaas vaan, sainko likaisen työn lisää?
Vauvan- ja vaipanvaihtopuuhien jälkeen isompi kaveri alkoi napata unta pollaan ja pienemmällä oli muuten vaan hauskaa, ja vanhempansa kotiutuivat juuri, kun molemmat lapsukaiset olivat sopivasti tyytyväisiä.
Että hyvin meni se vahdintakeikka.
Saatamme lupautua puuhiin uudestaankin.

**

Ja maanantai on valjennut niin tyhmänä täällä verstaalla, ettei mitään rajaa.
Kyllä voi pienistä asioista tulla isoja, kun väärät ihmiset pääsevät säätämään.

2 kommenttia:

  1. Aivan loistavaa naapuriapua! Pisteet teille. Juuri noin kun toimisi moni muukin, voisi pikkulapsiperheet paremmin.

    VastaaPoista
  2. Iina: oli mukava kokemus, kuulemma myös naapureille. Toivottavasti uskaltavat nyt itse pyytää, jos käsipareja tarvitsevat...!

    -m-

    VastaaPoista