perjantain parhaat

perjantai!
Aamuissani on tapahtunut käänteentekevä muutos. Tähän asti olen aloittanut aamuni rennolla blogikierroksella.

Nykyään aloitan kaikenkattavalla asunnonhakuetsinnällä. Klikkailen vimmaisesti kaikkia mahdollisia palveluita ja yritän muistaa, mitä vikaa on ollut kaikissa niissä lukuisissa asunoissa, joita olen päättänyt ei-katsoa. Varmuuden vuoksi teen saman vielä iltapäivällä kotona. Ja illalla vielä kertaalleen, ettei vain mene mitään jännittävää ohi.
Enkä sittenkään muista mitä vikaa oli siinä asunnossa johon on viikon sisään tulossa putki-, julkisivu- ja hissiremontti. Että miksei muka kannata mennä katsomaan?

Kaverit olivat ehdottaneet hraH:lle että rakentakaa.
Hyvät hyttyset, me emme osaa pystyttää edes soputelttaa.
Juupajuu, kalliolle kukkulalle (Kom-teatterin versiona, kiitos!) rakennan minä majani...

Toinen tarjous remppalouhoksesta sisällä. Taidan tällä hetkellä vähän toivoa, ettei se menisi läpi.
Toinen esittely pastakeittiöstä viikonloppuna. Se puolestaan voisi onnistua.

**

Pääni on niin täynnä kartanokriisejä, että olen kadottanut johonkin yhden kokonaisen vuoden elämästäni.
Välitön keski-iän kriisi iski, kun Isosisko sai vähennettyä ja ynnättyä kasaan nykyisen ikäni.
Olen tänään ihan oikeasti vuoden vanhempi kuin mitä luulin. Siis kakskuus. Luulin että kaksviis.
Sen lisäksi että kadotin kokonaisen vuoden, unohdin myös päivän. Kahteen kertaan.
Oikein säikähdin kun hraH aamulla onnitteli. Ja sitten säikähdin uudestaan, kun puhelin alkoi paukkua viestejä.

Tämä on ollut kyllä hyvä vuosi. Ja kummallinen.
Tiivistän vuoden kohokohdat seuraaviin keskustelupätkiin - uudemmasta vanhempaan:

hraH: "kyllä sä voit vähän kovempaa ajaa tässä. Tässä on viidenkympin rajoitus"
minä: " alle viikon vanhalla kortilla, kun edessä menee poliisiauto? sitä paitsi, mittarissa on neljäviis."

--

hraH: "se oli kyllä hieno päivä kun mentiin jouluostoksille ja päädyttiin viinille"
minä: "paitsi että mulla oli kyllä kuohuviiniä eikä viiniä"

--


kuka vain lapsista: "muistatteko silloin kesällä Kreetalla?"

--

Joskus tuntuu siltä, että onnea ja auvoa on ihan liikaa ja yltäkylläisesti.



7 kommenttia:

  1. Haa!
    Kortti. Syndet siis, ja vaikka mitä muuta.
    Olet todellakin onnekas, ja onnellinen :-)
    Kaikesta tuosta lämpimästi sinua onnittelen.

    Voisimmeko vaihtaa toisaalla hieman tietoja, mitä olette hakememassa.
    Minähän jumaloin etuovessa, ja jokakoti palvelussa roikkumista ja on ihana etsiä,katsoa ja tsekkailla asuntoja.
    *huoh*

    Minä olisin ainakin ajanut poliisiauton rinnalle, ja tarkastellut, minkä näköistä tyyppiä siellä oli ajamassa :-)


    Ohoh, pitäisi tehdä töitkin..

    Ihanaa viikonloppua.

    vintti

    Se on niin kivaa.

    VastaaPoista
  2. Onnea ajokortilliselle synttärisankarille :)

    VastaaPoista
  3. Hyvää syntymäpäivää kakskutoselle ;)

    VastaaPoista
  4. Hurjan paljon onnea nuorelle, joka onkin vuotta vanhemoi kuin luuli :)


    Vielä enemmän onnea uudesta ajokortista. Siitä se uusi nuoruus ja vapaus alkaa!!!

    pinkki

    VastaaPoista
  5. Onnea sinne!

    Mä en enää edes muista millaista oli olla 25 tai 26, onneksi sä muistat :)

    Ihanaa, että sitä voi olla juuri niin nuori/vanha kuin tuntee olevansa.

    VastaaPoista
  6. Onnea ja iloa syntymäpäivääsi! Onnellisuus on mahtava asia, ja onneksi se myös tarttuu. Elämä on hyvä. Menen tänään Cafe Braheen ja juon laten kunniaksesi :)

    VastaaPoista