torstai 4. lokakuuta 2012

gaudeamus!

En malttanut olla provosoitumatta rva Kepposen kirjoituksesta.
Kyllä kuulkaa meillä täällä kolmannella sektorilla on asiat hienosti!

Avokonttori on ehkä lievää liioittelua, mutta on hieno yhtenäinen postimerkin kokoinen työtila, johon juuri ja juuri mahtuu kolme ihmistä taiten istumaan, on tuulessaväräjävän vetoiset maisemaikkunat ja sisälämpötila nousee yleensä päivän mittaan yli kahdenkymmenen asteen. Ainakin niinä päivinä kun olemme kaikki toimistolla yhtaikaa.
On näköala juoppoputkaan.
On oma (sekainen) työpiste, oma kompuutteri ja lankaliittymä.
Kahvit firman piikkiin ja keksit myös. (harmillista, pähkinät joutuu ostamaan itse!)
Ja tänä aamuna kun tulin töihin, oli pöydälläni korkkaamaton ouzo-pullo.

*

Isoveli selitti eilen: "...sit me opeteltiin konjugaatioita..."
Oli tunnustettava että sisäinen kielitieteilijäni on täysin unohtanut mitä tarkoittaa konjugaatio.
"no, se on verbien taivuttamista. Kato. gaude-O, gaude-S, gaude-T..."
Kyyneleet tulvahtivat silmiini: "gaude-MUS, gaude-TIS, gaude-NT"
"osaathan sä äiti!" kannusti poikanen.

Alan ymmärtää niitä ihmisiä jotka ovat pohjattoman ylpeitä siitä, kun jälkikasvu seuraa vanhempiensa askelissa.
"gaudeamus igitur..." (iloitkaamme siis!)

1 kommentti:

  1. Ouzo-pullo, keksit ja kahvi kyllä kuulostavat hyvältä. Mutta ei vetoisuus eikä ahtaus :( Joka tapauksessa työniloa sinne.

    VastaaPoista