tiistai 18. kesäkuuta 2013

teoreettinen angst - elämässä on mielle

Tiedättekö, mikä on ylen raivostuttavaa?
No se, kun joku mokoma todellisuuspakoinen teoriankehittelijä onnistuu olemaan oikeassa.


mansikkapaikka


Eilisen agendalle oli budjetoitu (eikös olekin hienoja sanoja, täysin väärinkäytettyinä!) tunnin verran opiskelua ja suunnilleen saman verran liikehdintää.
Intouduin opiskelemaan kolmatta tuntia ja päädyin liikehtimään vähän vähemmän ja epätehokkaammin kuin oli tarkoitus.
kesän väri

Tavasin esseekirjaani mielessäni kristallinkirkkaana valitsemani esseeaihe. Olen vihdon päässyt kirjassani ensimmäistä lausetta ja sivua pidemmälle, kaikenlaisen johdannon, historian, käsitteistön ja muun alkudiipadaapan yli ja ohi, ja tarinassa alkaa valjeta jonkinlainen juoni.
Eivätkös ne mokomat teoriaketkupellet onnistu olemaan oikeassa!
Kyllä niin on väärin.

Mikä essee siitä tulee, kun olen samaa mieltä melkein kaikesta? Paitsi yhdestä josta on minun mielestäni olemassa uudempaakin dataa.
Pakotin poloisen hraH:n kuuntelemaan mouhaamistani ja väittelemään ja ottamaan kantaa. Sekin oli aina oikeassa. Grr.
Sitten etsin vähän todistusaineistoa kaikkien näiden maailmojasyleilevien teorioiden ja esseeni lihaksistoksi, ja taas olivat mokomat teoreetikot - sekä hraH - oikeassa. Kyllä niin melkein itketti.
No, onneksi kirjaa on jäljellä vielä yli puolet.
Ehkä hovimestari on kumminkin syyllinen ja teorianrustaajat väärässä, toivossa on hyvä elää.

Huomaan kyllä, että juuri tällaista vääntöä kaipaan tähän hetkeen ja tilanteeseen. Teki sielulle hyvää heitellä kirjaa seinään ja äristä teorioitsijoille.

kesän maku

Kaikkien aikojen ensimmäisen teoria-angstkohtauksen sain kauan sitten niihin aikoihin kun Pikkusisko oli ehkä vuoden ikäinen ja luin jostain opuksesta ihmisen kriisiytymiselämänvaiheet. Suutuin, kun huomasin että olin Pikkusiskon syntymän jälkeen käynyt säädetyssä järjestyksessä ja aikataulussa läpi vaiheet 1-9 ja olin parhaillaan läpikäymässä vaihetta 10 (muistaakseni järjetön raivo /itseinho) - että miten ne voivat tietää miten minun päässäni liikkuu.


kesän tuoksu

Oikeasti on kummallista, mykistävää, maagillista ja uskomattomalla tavalla upeaa, että maailmassa on jokin järjestys - tai monia järjestyksiä - joita voidaan kuvata ja mallintaa.
Se tekee uskonnollisen olon.
Elämässä, maailmankaikkeudessa ja kaikessa on mielle.

maailmassa on mielle

Ps. Kuvat viikonlopun kävelyltä - kysymys Vintille: voisiko olla, ettei tuollaisessa vanhemmanpuoleisessa pokkarissa riitä lähikuvauksessa valotusvääntö? Kirkkaassa näkyy tulevan ihan asiallista lähikuvaa, mutta vähänkään hämärämmässä tuo aparaatti ei suostu tarkentamaan.

3 kommenttia:

  1. JOssain kamerassa on myös olemassa ISO säätö nappula? Tuolloin hämärässä saat apuja siitä, mutta laita, jos löydät niin kameran malli. KUn näen manuaalin, niin näen- mitä ominaisuuksia siinä on.

    Mutta, on hyvin mahdollista,että jos kamera on vaikka neljä -viisi vuotta vanha pokkari, ja jos siinä ei ole kuin yksinkertainen valikko ja menu, niin se voi olla aiak riisuttu malli. Optisten zoomien määräratkaisee jotain, joissain kameroissa enen oli vain digizooomi, ja sillä ei kyllä pitkälle pötkitä.
    Hieman valikko kannattaa pyöritellä, sillä sieltä aika usein löytyy tuo lähikuvaus asetus(macro), jolloin voi paremmin kokeilla,kuinka tuo itse asiassa tarkentaa. Minun neuvojani sanoi joskus '' menen lähelle, itse, ja vasta sitten tarkenna. Ällä koskaan tarkenna kaukaa''
    Ihana kamalan skarppejahan nuo kuvat ei ole, se on totta- siihen voi olla monta syytä.
    Aloita siitä menu valikosta ja ISO arvosta. Sitten kokeile macroa.

    VastaaPoista
  2. noi kaikki kuvat on otettu jollain macro-ohjelmalla (valikossa 2 erilaista vaihtoehtoa: näissä muistaakseni se jossa vielä saa itse zoomata; toinen ohjelma lukitsee zoomin)

    Osa näiden kuvien epätarkkuudesta johtuu tuulisesta säästä (ja tutajavasta kädestä) - pointti on kuitenkin se, että ainakin hetkellisesti tuossa kirkkaammassa valossa kamera tarkentaa ihan teräväksi. Siellä hämärässä se kamera ei kertakaikkiaan tarkenna, vaikka kuinka hiippailen liki, kääntelen ja vääntelen.

    Täytyy tsekata nuo ISOt; muistelisin että niihin on manuaalissa jotain ohjeistusta, mutta manuaalin kohtalo on viimevuotisen muuton jäljiltä vähintäänkin arvoitus. (manuaali on pieni ja kirjahylly iso ;))

    VastaaPoista
  3. Tuo löytyy aika helposti,tuo ISO,kun vaan jaksaa sitä menua pyöritellä, ja etsiä. Samalla sieltä voi oikeatsi tulla vastaan jotain muuta hyödylistä.

    VastaaPoista