no latasinko akkuja?
Niinpä.
Hyvä ystäväni, jouluhenki hannupekka, myllertää aina vain sisuksissani - ja adventtiajan alkuun on vielä kokonainen viikko: mausteisen lämpimät punaiset tekstiilit ja joulun valot pysykööt kaapeissaan vielä.
Yritin suitsia jouluhenki hannupekka miksi ihmeessä sen nimi on hannupekka; en ymmärrä? pyörremyrskyämällä keittiön kaapeissa ja muutamassa muussa kipupisteessä.
Tuli parempaa.Taloudessamme on todistettavasti vaakapintoja.
Jouluhenkeni oli kuitenkin kyltymätön, joten päädyimme improvisoimaan lauantai-iltaisen glögituokion ystävien kanssa. ihan kiva, mutta minä en juo glögiä
Glögituokiosta tulikin joulufiestasuunnittelukokous; jotenkin asiat laajenevat niin helposti ulos pienen ihmisen hallinnasta.
Nyt on sitten joulu suunniteltu. Tai jotain sinnepäin. päätimme että vietämme taas yhdessä ja sovimme mitä syödään jälkiruuaksi. eiköhän se aikalailla ole siinä?
Viime jouluna haaveilin mistelistä; tänä vuonna haaveilen punaisista pienistä ruusuista. Oikein kunnon punaisista.
Keskenkasvuiset haaveilevat kuusesta, johon ripustetaan piparkakkuja.
*
Haaveilen myös siitä, että keskenkasvuiset pysyvät terveinä ja pääsevät tulevana viikonloppuna leirille.
Taas ihan varmana aion maata liikahtamatta paikoillani koko viikonlopun.
Varmana en ripustele verhoja.
Enkä mene jouluostoksille.
Enkä muutenkaan mene mihinkään. Paitsi illalla ulos syömään jos on ihan pakko.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti