Erilaisia fillareita näkyy liikenteessä koko ajan enemmän, vastaan tulee laatikkopyörää, fiksiä, fatbikea, on fillareita takakärryllä ja ilman, etukorilla ja etutarakalla.
On mummiksia ja pappiksia, on sukkahousumiehiä ikivanhojen munamankeleiden kyydissä ja pukuheppuja maantiepyörillä.
Harmittelen vähän salaa, ettei sellaista ollut ennen.
Miten paljon laajemmasti olisimmekaan eläneet kauhukolmikon kanssa, jos olisin voinut pakata ne peräkärryyn tai laatikkoon? Muistan, kuinka yksi puolituttu yksinhuoltajaäiti sai jostain ekstrarahaa niin paljon että pystyi hankkimaan itselleen kaikkein halvimman pyöräperäkärryn. Se maksoi melkein saman verran kuin pieni auto ja olin salaa kade. Vaikka he kyllä ansaitsivat sen.
Oma pyöräilyasenteeni on muuttunut aktiivisemmaksi ja iloisemmaksi käsikädessä muuttuvan asenneilmapiirin myötä.
Mitä enemmän ja positiivisemmin pyöräilystä mediassa puhutaan, sitä aktiivisemmin haluan itsekin olla juuri pyöräilijä.
Pyöräily on monella tavalla ekonominen ja ekologinen kulkuneuvo.
Minulle itselleni pyöräillä liikkuminen on vapautta, riippumattomuutta ja slowflowta parhaimmillaan.
Arkipyöräily on niitä harvoja hetkiä omassa elämässäni jolloin dominopalikoiden lailla kaatuilevat ajatukset eivät kompastele päässäni aiheuttamassa ahdistusta.
Olen kaikessa rauhassa, itseni kanssa, itsekseni ja todesti läsnä.
Arkipyöräilyn slowflow-vinkit
1. Varaa riittävästi aikaa
Pyöräily on nautinnollista, jos ja kun ei ole kiire.
Jos pyöräilee työpaikalle jossa ei kuten meillä ole sosiaalitiloja tai konserttiin tai taidenäyttelyyn, ei tee mieli tulla perille läähättävänä ja hikisenä.
Lähde vähän aikaisemmin.
Vaikka pyöräilisit kuinka lujaa, et lyhyellä matkalla kuitenkaan voita kuin minuutin tai kaksi.
Ota siis rauhallisesti. Ei haittaa vaikka ohitsesi lykkisi polvivaivainen pikkumummo rollattorin kanssa.
Sinulla on kaikki aika maailmassa.
Kaikki aika maailmassa - mikä itsekäs, ihana nautinto!
2. Valitse reitti
Jos mahdollista valitse reitti, jossa et pyöräile autoliikenteen seassa. Autojen joukossa pyöräily vaatii tarkempaa keskittymistä ja vetää väkisin mukanaan kiireeseen ja liikenneraivoon.
Valitse hiljaisempia, puistomaisia reittejä jos mahdollista.
Vaihtele reittejä jos mahdollista. Palaa kotiin eri reittiä kuin aamulla menit töihin.
Minulla on mahdollisuus valita usean reitin väliltä: voin ajaa kaupungin läpi muun liikenteen tahdissa tai voin kiertää puistoja ja pientaloalueita tunnelman mukaan.
3. Jätä luurit laukkuun
Totta, motivaatiomusiikki tai aamun uutiset ovat hyvä juttu.
Jätä silti luurit laukkuun.
Kuuntele lintuja ja tuulta, kuuntele ihmisiä joiden ohi menet. Kuuntele autoja.
Ole läsnä.
Ajatukset kulkevat vapaasti ja pakottomasti - ja se onnistui vasta kun jätin luurit veskaan.
4. Varustaudu
Huolla pyörä sellaiseen kuntoon, että se kulkee sujuvasti.
Pohdi varusteita: kulkevatko tavarat repussa vai korissa, millaiset vaatteet suojaavat tuulelta?
5. Pysähdy kauniin ja kiinnostavan äärelle
Sinulla on kaikki aika maailmassa.
Pysähdy.
ps. tämä teksti syntyi neljän arkipyöräilyaamun aikana.
torstaina näin fasaanin aamuauringossa ja pysähdyin katsomaan sen sulkien väritystä. niissä on mustaa ja valkeaa ja monta eri sävyä ruskeaa. syvää vihreää on myös.
perjantaina pysähdyin katsomaan kuinka aurinko heijastui vanhan kivitalon parvekkeista. talo oli kirkas auringonkeltainen ja parvekkeet kulkivat pitkin seinää musiikillisen rytmillisesti
tiistaina kuulin mustarastaan huiluilevan, mutta se olikin tuuli korvissani
näin miehen jolla on gopro-kamera kypärässään, se tuli vastaan samassa alamäessä kahtena eri aamuna
kolmena aamuna pysähdyin jokirantaan vain hengittämään
Aivan ihana pyöräilyn ylistys! Sopii nuukallekkin, se on lähes ilmaista. Saa hereille eri tavalla kuin autoilu. Näkee ja kokee maailman eri tavalla, kyllä! Mielellään pyöräilykypärä päähän, se lisää turvallisuutta.
VastaaPoista:)
Poistatotta, pyöräily herättää aamulla. Ja rauhoittaa illemmalla.
Kypärä toki päähän, omantunnon mukaan.
Itselläni se on niin automaatio, etten näköjään huomaa edes mainita sitä.
Sun pyöräilyjutut saa himon pyöräileen. HArmi ettei ole pyörää. Enkä voi hyötypyöräillä koska meen autolla joka paikkaan muutenkin. Joudun menemään siis.
VastaaPoistaHuvipyöräilyyn saattais olla aikaa, mutta en ehkä sais aikaiseksi.
Mun rakkampia kesämuistja on kun hyötypyöräilin kesän töihin. 16km päivässä. Se oli kesä, jolloin yhden ainoan kerran tarvitsin takkia. Vaikka kotiintulo usein vasta puoliltaöin...