oodi äitiydelle

Lapsi kotiutui harrastusleiriltä.
Oli ollut ihan mahtavaa, paitsi se yksi juttu:

Sillä yhdellä oli siellä äiti mukana, kuvittele. Sen äiti. Mukana siellä.
Se oli ihan kaa-mee-ta.
Niitä sai koko ajan odottaa.
Ja se hössötti.
Pahemmin kuin sä ikinä.
otetaanko tuulitakki vai verskatakki. pitäiskö olla sadetakki.
mitkä kengät otetaan. hös-hös-hös
sä et muuten sitten ikinä tuu mihinkään mun leirille mukaan
et mihinkään.
no oli siinä se hyvä puoli et se laitto ruokaa.

*


8 kommenttia:

  1. *tirsk*
    Tuo toisaalta voi olla myös ihan positiivinen kokemus ja verailukohta: se hössötti enemmän kuin sä ;-)

    Mä olen menossa ke diskoiltaan vahdiksi ja olen saanut herra 11V:tä jo aika monta ukaasia siitä mitä EN saa tehdä. (Mm tanssia, laulaa, olla outo.) Niin, eikä se itekään meinaa tanssia, kuulemma juoksee lujaa pakoon jaliskentälle jos joku tyttö lähestyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D
      tämä oli ilman muuta kehu, koska noin yleisesti ottaen olen kuulemma hössöttäjien kruunaamaton kuningatar. Joku siis on vielä pahempi...

      Miten voi olla olematta outo?
      Mielestäni ihminen on väkisinkin outo, jos haluaa mennä alakoulun diskoiltaan.
      Ja siellä viimeistään on pakko olla outo, tanssia ja laulaa ;-)

      Poista
    2. Haa, haa, haa, haa, mä niiiin käytän tuota Marika, kiiiitos <3

      Poista
  2. Onneksi sä et olis tollanen äiti vaikka menisitkin mukaan kiusallas.
    Mun esikoinen lähtee just leirikouluun ja sen kaverin äiti tulee sinne. Se nainen on mielipuoli! :D Sen seurassa saa aina myötähäpeä- ja uupumuskohtauksen. Tulee nuorille hauska reissu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. juuei, olisin varmaan vielä pahempi.
      Mun mielestä, kaikesta hössötyksestä ja murehtimisesta huolimatta, lapsella /nuorella on oikeus olla ryhmässä ihan itse, itsekseen ja itsenään.
      Mä hössötän ja murehdin etukäteen, mutta en mistään hinnasta lähtisi mukaan, koska ne kokemukset ovat heidän omia kokemuksiaan.

      Kyllä vähän täytyy mielipuoli ollakin, että haluaa teinien kanssa leirikouluun. :)

      Onneksi on sellaisiakin hulluja aikuisia.
      Ja lapsia jotka sietävät ne aktiiviset kelpo vanhempansa.

      Poista
  3. Olen ollut valvojana ala-asteikäisten lasteni varainkeruudiscoissa (en tanssinut enkä laulanut, mutta tarjoilin mm. käsipaperia niistämiseen sydänsurujaan vessassa itkevälle varhaisteinille). Leirikoulut olen onnistunut välttämään. Onneksi niihinkin on kuitenkin halukkaita vanhempia löytynyt, sillä ilman valvojia lapset eivät olisi päässeet mihinkään. Yökoulu oli vähällä jäädä järjestämättä, kun miesopettajan luokan tytöille ei meinannut löytyä valvojaa. Hatunnosto siis kaikille aikuisille, jotka ovat valmiita uhraamaan vapaa-aikaansa mahdollistaakseen lasten reissut.

    Minä olen saanut leireiltä palanneilta lähinnä sellaisia kommentteja, että muiden vanhemmat ovat paljon rennompia ja kivempia, miksi teidän pitää olla tuollaisia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)
      koulun juttuihin olen jonkin verran osallistunut, silloin kun lapset olivat omassa lähikoulussamme.

      Ja ehdottomasti hatunnosto niille, jotka lähtevät valvojiksi tai muuten osallistuvat tapahtumiin.

      Harrastusjutuissa olenkin jo vahvemmin sitä mieltä, että ne ovat lapsen oma juttu.
      Joka paikkaan olen ilmoittanut että saa kysyä minua mukaan ja avuksi jos tarvitaan, kertaakaan ei ole pyydetty. Ja oikeastaan olen siitä iloinen, koska juuri harrastusjutuissa mielestäni on tärkeää saada olla omana itsenään osa porukkaa, ottaa ehkä aivan toisenlainen rooli kuin koulussa tai kotona. Oppia pärjäämään ja nauttia siitä että ympärillä on samanhenkisiä ihmisiä.

      Poista
  4. Minä uhkailen meidän esikoista sillä, että lähden leirikouluun mukaan. Se on sopiva kiristyskeino moneen juttuun :D :D

    VastaaPoista